Lasten mediabarometri 2013: Internetistä on tullut osa pienimpienkin lasten arkipäivää
Tällaisia tuloksia on saatu Nuorisotutkimusseuran toteuttamassa Lasten mediabarometri 2013 -tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 0 – 8-vuotiaiden lasten mediankäyttöä. Edellisen kerran samaa ikäluokkaa tutkittiin vuonna 2010, ja tutkimuksessa kävi ilmi, että jo kolmessa vuodessa pienten lasten mediakäytön tavoissa oli tapahtunut huomattavia muutoksia. Tutkimuskyselyyn vastasi 917 lasten huoltajaa.
Lukeminen ja kuvaohjelmien katselu pienten lasten yleisimmät mediakäytöt
Kirjoilla ja lukemisella on perinteisesti ollut vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, ja pikkulapsille luetaan edelleen säännöllisesti. Kirjoja tai lehtiä luki vähintään kerran päivässä lähes kaksi kolmasosaa 0–8-vuotiaista suomalaisista lapsista ja päivittäin tai lähes päivittäin 91 prosenttia. Päivittäin tai lähes päivittäin luettiin ääneen neljälle viidestä alle kouluikäisistä ja kahdelle kolmasosalle kouluikäisistä lapsista.
Kuvaohjelmia katseli vähintään kerran päivässä puolet kaikista 0–8-vuotiaista lapsista ja lähes joka päivä neljä viidesosaa. Yli kolmivuotiaista lapsista lähes kaksi kolmasosaa seurasi kuvaohjelmia vähintään kerran päivässä ja melkein joka päivä yli 90 prosenttia lapsista. Kuvaohjelmia seurataan nykyisin paljon internetin video- ja tilausohjelmapalvelujen kautta. Lähes puolet lapsista katseli kuvaohjelmia viikoittain internetin kautta, ja vähintään joskus ohjelmia seurasi netistä yli 80 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista. Vastaavasti ostettujen tai vuokrattujen kuvatallenteiden sekä itse tallennettujen televisio-ohjelmien katselu oli vähentynyt 2010-luvulla.
Yli 90 prosenttia 0–8-vuotiaista käyttää internetiä
Suurin suomalaisten 0–8-vuotiaiden lasten mediankäytössä 2010-luvulla tapahtunut muutos on erilaisten internetpalvelujen käytön yleistyminen ja internetin käytön aloittamisen aikaistuminen. Vuonna 2013 yli 90 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista lapsista käytti internetiä ainakin joskus, kun vuonna 2010 internetin käyttäjiä oli vain vajaa puolet lapsista. Internetin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana, ja nettipelien pelaaminen alkaa yleistyä 3–4 vuoden iässä. Kuvaohjelmien katselu on ohittanut pelien pelaamisen internetin yleisimpänä käyttötarkoituksena 0–8-vuotiaiden lasten keskuudessa. Erityisesti alle 4-vuotiaiden lasten internetin käyttö on pääasiassa kuvaohjelmien katselua.
- Mielenkiintoinen tulos on myös se, etteivät kuvaohjelmia internetissä katselevien pienten lasten vanhemmat miellä lastensa ylipäätään käyttävän internetiä, kertoo erikoistutkija Annikka Suoninen Nuorisotutkimusseurasta. Puolet kuvaohjelmia netin kautta lähes päivittäin seuranneiden 0–2-vuotiaiden lasten vanhemmista ilmoitti, ettei lapsi käytä lainkaan internetiä. Kaikista netin kautta kuvaohjelmia edes joskus seuranneiden pienimpien lasten vanhemmista näin ajatteli kaksi kolmesta.
Digitaalinen pelaaminen aloitetaan yleisimmin 3–4-vuotiaana
Digitaalisia pelejä pelasi ainakin joskus vajaat kaksi kolmasosaa kaikista 0–8-vuotiaista lapsista; päivittäin niitä pelasi vajaa neljännes ja viikoittain 45 prosenttia. Digitaalisten pelien pelaaminen alkoi yleistyä 3–4 vuoden iässä, ja säännöllisimpiä pelaajia olivat yli 5-vuotiaat lapset, joista kolmannes pelasi päivittäin ja kaksi kolmasosaa viikoittain.
Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistynyt selvästi kolmessa vuodessa, ja pelaaminen aloitetaan aiempaa nuorempana. Vuonna 2010 vain 4 prosenttia 0–2-vuotiaista pelasi digitaalisia pelejä edes joskus, mutta vuonna 2013 heistä pelasi jo viidennes. Vuonna 2010 pelejä pelasi kolmannes 3–4-vuotiaista, vuonna 2013 lähes kaksi kolmasosaa.
- Kaikkein nuorimmat lapset pelasivat digitaalisia pelejä lähinnä vain kosketusnäytöllisillä laitteilla kuten kännykällä tai tablettitietokoneella. Yksivuotiaista pelasi viidesosa ja kaksivuotiaista jo kolmannes. Sitä mukaa kun tablettitietokoneet yleistyvät kodeissa, tulee myös pienimpien lasten pelaaminen todennäköisesti lisääntymään, arvelee erikoistutkija Annikka Suoninen.
Mediakäytön sukupuolierot ovat kaventuneet – ja lisääntyneet
Digitaalisten pelien pelaaminen oli vuonna 2013 ainoa mediakäyttö, jolla tyttöjen ja poikien käytöt erosivat selvästi toisistaan. Pojat aloittivat pelaamisen hieman tyttöjä nuorempina ja pelasivat pelejä tyttöjä useammin, mutta ero oli selvästi kaventunut vuodesta 2010. Internetin käytössä sukupuolieroa ei sen sijaan enää ollut, kun pienten lasten netin käyttötavat painottuivat pelaamisen sijasta kuvaohjelmien katseluun.
- Tyttöjen lisääntynyt pelaaminen saattaa liittyä suoraan netinkäytön yleistymiseen: verkon laajasta tarjonnasta kaikkien on helppo löytää juuri itseään kiinnostavia pelejä, toteaa Annikka Suoninen. Toisaalta verkon laaja sisältötarjonta tuntuu lisänneen tyttöjen ja poikien mediakäyttöjen eroja sikäli, että käytetyt sisällöt ja esimerkiksi suosikkiohjelmat alkavat eriytyä sukupuolen mukaan entistä nuoremmilla lapsilla.
Pienten lasten mediakasvatukseen pitää kiinnittää huomiota
Mediaympäristön muutos asettaa uusia haasteita myös mediakasvatukselle. Nyky-yhteiskunnassa on selvä tarve saada lapset järjestelmällisemmän mediakasvatuksen piriin jo paljon ennen kouluikää.
- Lasten mediabarometri -tutkimukset osoittavat selvästi, kuinka tärkeässä roolissa erilaiset mediasisällöt ja mediankäyttö ovat jo kaikkein pienimpienkin lasten elämässä. Erityisesti runsas audiovisuaalisten mediasisältöjen kulutus kuvaohjelmien ja digitaalisten pelien muodossa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös varhaiskasvatuksessa, sillä median tulkintataidot ovat tärkeitä jo alle kouluikäisille lapsille ja kasvatusorganisaatioiden tulisi tukea vanhempia mediakasvatustyössä, toteaa tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.
Julkaisun tiedot
Annikka Suoninen: Lasten mediabarometri 2013. 0–8-vuotiaiden mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta 2010
2014. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 75,
julkaisuja 149, sarja: Hybridit, 98 s., nid., 10 euroa
ISBN (PDF) 978-952-5994-56-8
ISSN (PDF) 1799-9227
ISBN (nid) 978-952-5994-57-5
ISSN (nid) 1799-9219
Kirjastoluokitus 07; 30.12
Lisätietoja
Annikka Suoninen, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 552 4793
Sirkku Kotilainen, mediakasvatuksen professori, Tampereen yliopisto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 190 9719
Julkaisu on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokirjakaupassa 10 eurolla.