Väitöstutkimus luotaa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja vanhempien perhekäsityksiä
Marja Peltola on haastatellut väitöskirjaansa Kunnollisia perheitä. Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema varten pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia perheitä. Tarkastelussa olivat mm. perheiden sosioekonominen asema, perhettä koskevat puhetavat ja sukupolvien väliset suhteet. Usein perheet joutuivat sopeutumaan sosiaalisen aseman laskuun verrattuna aiempaan kotimaahansa.
Tutkimuksessa perhe-elämä ja sitä koskevat puhetavat näyttäytyvät yhtenä niistä teemoista, jonka kautta omia kuulumisia ja yhteiskunnallista asemaa peilataan. Perheet muotoutuvat joustavasti ja laajenevat myös kansallisvaltion rajojen yli, vaikka tarkoittavat jäsenilleen myös jatkuvuutta ja kiinnekohtaa. Tutkimuksen tulokulma, kahden maahanmuuttajataustaisen sukupolven perhepuheen tarkastelu, haastaa ongelmakeskeiset ”kulttuurin” ja ”integraation” kysymyksiä painottavat tulkinnat.
Perheenjäsenten roolit ja rajat muotoutuivat neuvotellen, tilannekohtaisesti ja sukupolvi- ja sukupuolihierarkian muokkaamilla tavoilla. Vaikka sukupolvien kokemukset ja tulkinnat poikkesivat toisistaan eikä konflikteiltakaan vältytty, myös lojaalisuus ja jatkuvuudet olivat perhepuheessa keskeisellä sijalla. ”Kun nuoret haastateltavat suunnittelivat perhe-elämänsä tulevaisuutta, ei katkos lapsuuden perheen ja tulevaisuuden perheen välillä tuntunut olevan jyrkkä, kuten kenties Suomessa on totuttu ajattelemaan”, arvioi Nuorisotutkimusverkoston tutkija Marja Peltola.
Perhettä koskeva puhe osaltaan asemoi yksilöitä myös yhteiskunnan luokkahierarkiassa, ja toiseuttava puhetapa vaikeuttaa pyrkimyksiä asettua suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Varsinkin nuorille ristiriitaiset ulkoapäin tulevat viestit tuottavat tasapainoilun tarpeen ja toisinaan kokemuksen väliinputoamisesta. Haastateltu 18-vuotias somalitaustainen nainen kertoo näin: ”Mut, on semmonen vaihe, et koulussa meille opetetaan jotain, ja sit tiellä meille sanotaan jotain. Kun me käydään omassa maassa niin me ei olla siellä. Et me jäätiin jotenkin keskelle.”
Monin paikoin nuoren sukupolven hyvinvoinnin edellytykset kytkeytyivät heidän vanhempiensa ja perheensä asemaan suomalaisen yhteiskunnan hierarkioissa. ”Ylisukupolvisuudesta keskusteltaessa soisin, että ei keskityttäisi (vain) yksilöiden oletettuihin ominaisuuksiin, liittyivät ne sitten kulttuuriin, sosioekonomiseen asemaan tai kykyyn ratkaista konflikteja, vaan että huomio käännettäisiin myös suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin”, toivoo Peltola.
Marja Peltola väitteli 4.4. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Kunnollisia perheitä - Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema".
Teoksen tiedot
Marja Peltola: Kunnollisia perheitä. Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 147, sarja: Tiede
ISBN 978-952-5994-53-7, ISSN 1799-9219. Kirjastoluokitus 30.1. Nidottu, 320 s., 30 euroa.
Kirjaa voi ostaa Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta.
Lisätietoja
Marja Peltola
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 020 755 2667