Nuori haluaa olla erilainen, mutta ei leimattu erilaiseksi

Nuoruus on minäkuvan ja identiteetin rakentamisen vahvaa aikaa. Nuori haluaa olla samanlainen kuin kaikki muut, mutta samanaikaisesti hänellä on tarve erottautua joukosta.

Toiseus voi ilmetä nuoren haluna poiketa valtavirrasta, jolloin erilaisuus on tietoinen valinta ja se voi olla nuorelle voimavara ja myönteinen asia. Kuitenkin eriarvoisuuden ja syrjään jäämisen riski syntyy, kun  nuoren erilaisuudesta tulee vähempiarvoista, leimaavaa tai poissulkevaa.

Tämä käy ilmi uudesta Nuorten elinolot 2014 -vuosikirjasta, jossa käsitellään nuorten kokemaa erilaisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia muun muassa kaveripiirissä, koulussa, laitosympäristössä, verkossa ja armeijassa. Lähes kaikki artikkelit perustuvat nuorten omiin kokemuksiin.

Monesti toiseus liittyy asioihin, joille nuori ei itse voi mitään. Nämä voivat liittyä esimerkiksi perheen köyhyyteen, vammaisuuteen, etniseen taustaan, pakolaisuuteen tai sukupuoleen. Toiseus on muiden määrittelemää, rakenteellista ja ikään kuin ulkopäin annettua. Myös julkisten palveluiden rakenteissa on toiseutta ylläpitäviä ja vahvistavia tulkintoja ja käytäntöjä, jotka tuottavat ei-haluttua toiseutta, leimautumista ja haavoittavia kokemuksia omasta elämästä ja itsestä.

Monet nuoret näkevät erilaisuuden mahdollisuutena

Toiseus saatetaan tulkita yksinomaan syrjäytymiseksi, mitä se ei kuitenkaan sellaisenaan ole. ”Toiseus voi myös olla nuoren itsensä muodostama tulkinta itsestään. Nuori näkee erilaisuuden mahdollisuutena ja valintana, jota hän haluaa vahvistaa”, toteaa erityisasiantuntija Päivi Känkänen.

Toiseuden ja erottautumisen välinen suhde tulee hyvin esiin esimerkiksi kirjan lumilautailukulttuuria koskevassa kirjoituksessa. Toiseutta tavoitellaan erottautumisen kautta ja se on myös suoja lumilautailun normalisoitumista ja kaupallistumista vastaan. 

Toiseus näyttäytyy myös kaksijakoisena tasapainoiluna avun ja tuen välillä. Nuori voi tarvita erityistä suojelua, huolenpitoa tai apua mutta samalla yhteiskunnan järjestämä tuki voi syrjäyttää nuoren samanikäisistä nuorista, sulkea nuoren pois  jatkokoulutusmahdollisuuksista tai kapeuttaa ammatinvalinnan ja työnsaannin mahdollisuuksia. Kirjassa on esimerkkejä erityisluokalla opiskelleiden, lastensuojelulaitoksissa asuvien ja työpajanuorten kokemuksista.

Nuoruus toisin sanoen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema, järjestyksessään kymmenes Nuorten elinolot –vuosikirja.

Keskustele aiheesta Twitterissä tunnisteella: #nevk

Lähde:
Gissler Mika, Kekkonen Marjatta, Känkänen Päivi, Muranen Päivi, Wrede-Jäntti Matilda (toim.). Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot -vuosikirja 2014.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 227 sivua. Helsinki 2014. ISBN 978-952-245-995-4 (painettu); ISBN 978-952-245-996-1 (verkkojulkaisu).

Lisätietoja:
Marjatta Kekkonen
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 74001

Päivi Känkänen
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7167

Matilda Wrede-Jäntti
erikoistutkija
THL
puh. 041 441 0571
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjaa voi ostaa THL:n kirjakaupasta sekä Nuorisotutkimusverkoston kirjakaupasta.