Enemmistöllä nuorista on syrjintäkokemuksia

Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014 valottaa nuorten elämää yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmista. Nuoriin kohdistuvan syrjinnän kokemukset paljastuvat Nuorisobarometri 2014:n mukaan niin yleisiksi, että syrjintää voi pitää nuorten arkea leimaavana piirteenä. Enemmistö kaikista nuorista kokee itsekin tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi.

Nuoret näkevät syrjivänä ennen kaikkea ihmisten eriarvoisen kohtelun. Lähes kaikki (95 %) pitävät syrjintänä sitä, jos joku ei etnisen taustansa takia saa palvelua ravintolassa, tai työtä, johon olisi muuten pätevä. Kolme neljästä nuoresta pitää syrjintänä sitä, etteivät samaa sukupuolta olevat voi solmia avioliittoa. Harvemmin syrjiviksi tunnistetaan yhteiskunnan välillisempiä tai rakenteellisempia eriarvoisuuksia, kuten sitä, että hyvin toimeentulevat elävät pidempään kuin huonosti toimeentulevat. Välillinen syrjintä voi olla kytköksissä yhdenmukaisuuden paineisiin: suurin osa nuorista arvioi samanlaisuuden paineen Suomessa liian vahvaksi.

Erilaisuuden kokemukset yhteydessä syrjintäriskiin

Kokemukset kuulumisesta johonkin vähemmistöön ovat yhteydessä korkeampaan syrjintäriskiin niin virallisissa ympäristöissä kuin nuorten vertaissuhteissa. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista nuorista miltei kolme neljästä kokee joskus joutuneensa syrjityksi. Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantaväestön nuoria enemmän ja useammin syrjintää, etenkin virallisissa tilanteissa kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa. Syrjinnän vaikutusta maahanmuuttajien muita nuoria yleisempään asunnottomuuteen ei tämän aineiston valossa voi sulkea pois.

Koulu yleisin syrjinnän paikka nuorten elämässä

Syrjinnän yleisyyden ohella Nuorisobarometrissä selvitettiin syrjinnän saamia muotoja, paikkoja, syitä, syrjintään puuttumista ja sen seurauksia niin uhreille kuin tekijöillekin. Koulu on syrjinnän paikoista yleisin: miltei puolet vastanneista on kokenut syrjintää koulussa, erityisesti peruskoulussa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen yleisimpiä syrjinnän paikkoja nuorilla ovat työelämä (19 %) ja internet (16 %). Moni nuori ilmoittaa tulleensa syrjityksi pukeutumistyylinsä tai ulkonäkönsä takia: näistä johtuvia syrjintäkokemuksia on joka viidennellä kyselyyn vastanneista nuorista. Peruskoulu tavoittaa kattavasti nuoren ikäpolven. Siksi koululla on paitsi erityinen vastuu myös hyvät mahdollisuudet edistää yhdenvertaisuuden toteutumista nuorten arjessa. 

Nuoret kaipaavat aktiivista puuttumista syrjintään

Syrjintään puuttumista pidetään lähes yksimielisesti tärkeänä. Selvä enemmistö nuorista myös arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua, ja syrjintää kokeneista noin puolet sanoo saaneensa tarvittaessa apua syrjintään. Sen sijaan vain pieni osa nuorista pitää nykyisiä syrjintää ehkäiseviä toimia tehokkaina. Syrjinnän jälkihuolto näyttää siis toimivan paremmin kuin ehkäisevät toimenpiteet. Nuorten kokemukset kertovat synkkää sanomaa syrjiviin rakenteisiin puuttumisen vähäisyydestä. Vain joka viides nuorista arvioi, että syrjintätapauksen selvittely on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen.

Mitä jatkuvampaa ja toistuvampaa syrjintä on ollut, sitä haitallisemmin uhrit arvioivat sen elämäänsä vaikuttaneen. Nuorten syrjintäkokemukset ovat vahvasti yhteydessä moniin pahoinvoinnin ulottuvuuksiin, kuten turvattomuuden kokemuksiin, heikkoon sosiaaliseen luottamukseen ja hauraaseen tulevaisuudenuskoon. Syrjinnän uhreilla on myös muita enemmän säännöllisiä terveysoireita, ja he ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä niin terveydentilaansa kuin elämäänsä kaiken kaikkiaan. 

Syrjinnän ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tulisi panostaa nuorten kanssa tehtävässä työssä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja systemaattisemmin. Kyse on inhimillisten edellytysten luomisesta nuorten ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi.

 
Sami Myllyniemi (toim.) Ihmisarvoinen nuoruus. Nuorisobarometri 2014. Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 2015. 250 s., 28 euroa, ISBN 978-952-5994-75-9 (nid.), ISBN 978-952-5994-76-6 (PDF)
Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 51
Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 51
Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 159, Kenttä
Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 83

Lisätietoa

Tilastotutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 715 1721.

Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusseuran verkkokirjakaupassa, ja julkistustilaisuudessa sitä myydään alennettuun 20 euron hintaan. Nuorisobarometriä voi julkistuspäivän jälkeisestä viikosta alkaen ostaa myös seuraavista kirjakaupoista, joissa Nuorisotutkimusverkoston kirjat ovat kattavasti saatavilla: Helsinki: Kurvin Kirja (Hämeentie 48), Rosebud Kolmen Sepän Kirjakauppa (Kaivopiha), Gaudeamus Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7), Tiedekirja (Snellmaninkatu 13); Tampere: Juvenes-kirjakauppa (Tampereen yliopiston päärakennus). 

Verkkojulkaisuna barometri ilmestyy 6.3. maksutta ladattavaksi Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuille.

Nuorisobarometrin tausta

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 alkaen. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 20 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.

Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tämänkertaisen barometrin tietolähteenä olevat 1903 puhelinhaastattelua kuvaavat kaikkien Suomessa asuvien 15–29-vuotiaiden näkemyksiä entistä tarkemmin, sillä ensimmäistä kertaa mukana otoksessa ovat myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat nuoret.

Dokumentteja

Sarjakuvataiteilija Lissu Lehtimajan Nuorisobarometri 2014 -sarjakuva
Nuorisobarometrin tiedote taustainformaatiolla (3 sivua, pdf)
Sami Myllyniemen julkaisutilaisuuden diat (1,21 Mt, pdf)