VANUPO unohtaa yhteisöön kuulumisen merkityksen nuorten hyvinvoinnille

Kaksi nuorta naista vastakkain keinuissa.

Ohjelmaluonnos valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi (VANUPO) 2024–2027 on Nuorisotutkimusseuralle pettymys. Merkittävimmät haasteet ohjelmaluonnoksessa liittyvät hyvinvoinnin määrittelyn puutteeseen sekä kykenemättömyyteen tunnistaa yhteisöjen ja sosiaalisten suhteiden merkitystä nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen. Nuorisotutkimusseura pitää lausunnossaan hyvinvoinnin nostamista ohjelman kärjeksi myönteisenä ja kannatettavana tavoitteena, mutta pitää ongelmallisena, että ohjelmassa ei ole määritelty hyvinvoinnin käsitettä eikä kytketty tätä yleiseen nuorisopoliittiseen visioon. Näin ollen jää uupumaan myös kokonaisnäkemys keinoista, joilla valtio ja poliittinen päätöksenteko voivat nuorten hyvinvointia tukea.

Nuorisotutkimusseura kiinnittää lausunnossaan huomiota myös kansalaisyhteiskunnan näkökulman jäämiseen kauttaaltaan vähälle huomiolle. Ohjelmassa korostuvat yksilöt ja heille suunnattavat palvelut nuorten omaehtoisen toiminnan, vertaissuhteiden sekä ryhmiin ja yhteisöihin kuulumisen sijaan. Tutkimusten mukaan nuorten hyvinvoinnille sosiaalisten suhteiden merkitys sekä yhteiskuntaan ja yhteisöihin kuulumisen kokemukset ovat kuitenkin tärkeitä. Nuorisotutkimusseura esittääkin, että VANUPOa uudistettaessa kiinnitetään huomiota ohjelman kansalaisyhteiskuntavisioon sekä erityisesti nuorten keskinäiseen toimintaan.

Nuoret – ongelma vai mahdollisuus?

Nuorisotutkimusseura toivoo ohjelman jatkotyöstössä huomiota kiinnitettävän nykyistä vahvemmin nuoruuden positiiviseen merkitykseen niin nuorille itselleen kuin laajemmin yhteiskunnalle. Nuorisopolitiikka voidaan jakaa karkeasti kahtia sen mukaan, nähdäänkö nuoret ensisijaisesti ongelmana vai mahdollisuutena. Nyt lausuttavana olleen ohjelman linjaksi on valittu ensin mainittu ja niin kutsuttu vajenäkökulma (defiency perspective), jossa huomio nuoriin suhtautumisessa kiinnittyy enemmän siihen, mitä heiltä puuttuu (terveyttä, hyvinvointia ja koulutuksen suorittamista), kuin mitä heillä jo on ja mitä annettavaa heillä on tämän pohjalta yhteiskunnalle. Nuorisotutkimusseura esittää vahvan toivomuksen, että näkökulma nuorista mahdollisuutena tuodaan kokoavasti mukaan kaikkiin ohjelman osioihin.

Kokonaisvision puuttuminen nuorten hyvinvoinnin määrittelystä ja sen edistämisen keinoista antaa ohjelmasta vaikutelman toisistaan erillään olevien toimenpiteiden kokoelmana, jolloin nuorisolain asettama keskeinen tavoite ohjelman kokoavasta näkökulmasta jää puuttumaan. Ohjelmasta puuttuu myös täysin arvioinnin näkökulma ja siihen liittyvien indikaattoreiden määrittely, mikä olisi edellytys ohjelmassa asetettujen toimenpiteiden arvioinnille ja siten myös toiminnan kehittämiselle. 

Tutustu lausuntoon

Lausunto kokonaisuudessaan: Nuorisotutkimusseuran lausunto valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) 2024–2027.

Lausuntopyyntö ja luonnos valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi (VANUPO) 2024–2027.

Lisätiedot

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 504 6432

Kuva: Unsplash.