Yhteisön ulkopuolelle jäämisellä voi olla suuri merkitys nuoren koulunkäynnin kannalta. Kuva: Katja Tiilikka.

Mitä tiedämme vaille toisen asteen tutkintoa jääneistä täysi-ikäisistä nuorista ja lyhyiksi jääneiden koulutuspolkujen liittyvistä taustatekijöistä tai syistä? Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä on erityisen tärkeää pohtia koulutuksen ulkopuolelle jäämistä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Vaikka erilaisia koulutuspolkuja on lukematon määrä, aikaisempi tutkimuskirjallisuus ja asiantuntijahaastattelut kertovat omaa kieltään myönteisen kouluyhteisön ja siihen kuulumisen tunteen merkityksistä. Ulkopuolisuuden kokemukset kouluarjessa sekä kielteiseksi muodostunut suhde kouluun voivat vaikuttaa nuorten elämään ja koulutusvalintoihin vielä vuosienkin kuluttua. Monien lasten ja nuorten kannalta keskeistä onkin, millä tavoin he mahtuvat koulun normaalin rajojen sisään ja kuinka koulu onnistuu heidät liittämään heidät yhteisön osaksi. Jotta suhde kouluun ei muodostu kielteiseksi, on koulun oltava aidosti mukaan ottava instituutio ja yhteisö, jossa lapset ja nuoret kokevat olonsa kotoisaksi.

Kirjoitus perustuu Nuorisotutkimusverkoston Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret – selvitykseen, joka toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisotoimen kanssa (toukokuu–elokuu 2021). Selvityksessä tarkasteltiin koulutukseen hakeutumiseen liittyviä katkoksia ja kysyttiin, keitä ovat vailla toisen asteen tutkintoa olevat täysi-ikäiset helsinkiläisnuoret, mitä tiedämme heistä ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen liittyvistä taustatekijöistä tai syistä. Selvitys pohjautuu aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen, tilastoihin sekä niitä täydentäviin asiantuntijahaastatteluihin.

Lue uusi Näkökulma:

Näkökulma 81: Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää?
Karla Malm

Lisätiedot

Karla Malm
VTM, tutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Näkökulma-sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 toimintaa. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.