Kulttuuria monipuolisesti harrastavat nuoret voivat muita paremmin

Tiedote, 5.5.2021
Nuorisotutkimusseura ry. & valtion nuorisoneuvosto

Monipuolisesti kulttuuria harrastavat nuoret kokevat hyvinvointinsa muita paremmaksi, ja tyytyväisyys hyvinvointiin lisääntyy, mitä monipuolisemmin kulttuuria harrastetaan. Tyytyväisyys näkyy niin yleisenä tyytyväisyytenä elämään kuin tyytyväisyytenä vapaa-aikaan, terveyteen ja ihmissuhteisiin. Vastaavasti yksipuolisesti kulttuuria harrastavien nuorten hyvinvointi on hieman muita matalammalla tasolla. Tiedot ilmenevät tuoreesta Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jonka painotuksena ovat lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen.

Harrastamisen valikoiminen tutkimuksen läpäiseväksi teemaksi kumpuaa sen ajankohtaisuudesta. Niin kutsuttu Suomen malli on valtionhallinnon mittava ponnistus saattaa lasten ja nuorten harrastaminen lähemmäs koulupäivää sekä edistää yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumista. Kyse on tärkeästä uudistuksesta, joka onnistuessaan muokkaa merkittävällä tavalla suomalaisten lasten ja nuorten harrastamisen instituutiota. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus asettuukin luontevasti keskustelukumppaniksi merkittävälle yhteiskunnalliselle uudistukselle.

- Lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamiseen liittyvät ajankohtaiset kysymykset eivät ole tärkeitä ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, vaan yhtä lailla harrastuksia järjestävien tahojen julkisen rahoituksen, yhteiskunnallisen perustelun ja koko yhteiskunnan kasvatuksellisten periaatteiden näkökulmista. Vapaa-ajan harrastaminen yleisesti ottaen lisää hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä, mutta mikä tahansa harrastaminen miten tahansa järjestettynä ei itseisarvoisesti näitä myönteisiä vaikutuksia saa aikaan, huomauttaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, teoksen toimittaja Mikko Salasuo.  

Medioiden merkityksen kasvu aiheuttaa myös ristiriitoja

Median käytön hyvin tärkeäksi kokevien nuorten osuudet ovat kasvaneet vuoden 2015 vapaa-aikatutkimukseen verrattuna kaikilla muilla osa-alueilla paitsi julkkisten ja idolien seuraamisessa. Yleisimmät hyvin tärkeiksi koetut syyt median käytölle ovat ystävyyssuhteiden ylläpito (79 %) ja tiedonhaku (74 %). Ehkä hieman yllättäen median käyttöä ei koettu niin tärkeäksi asioihin vaikuttamisen kannalta, sillä näin vastasi ainoastaan joka neljäs nuori. Etenkin sosiaalinen media on ollut globaalisti tärkeä väylä viestiä esimerkiksi yhteiskunnallisista epäkohdista. Suomalaisnuorille sosiaalisen median merkitys vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän viihteellinen ja sosiaalinen kuin yhteiskunnallinen ja poliittinen, minkä voidaan tulkita heijastelevan vakaita yhteiskunnallisia oloja.

Nuorten aktiivinen median käyttö aiheuttaa perheissä myös erimielisyyksiä. Tulosten mukaan useimmiten riitaa 7–14-vuotiaiden nuorten ja vanhempien välillä aiheuttavat pelaaminen ja netin käyttö. Riitaa pelaamisesta syntyy erityisesti poikien ja heidän vanhempiensa välille: yli 60 prosenttia 7–14-vuotiaista pojista kertoo pelaamisen määrän aiheuttavan joskus tai usein riitelyä vanhempien kanssa. Myös tytöillä on pelaamisen määrästä erimielisyyksiä vanhempien kanssa, mutta tyttöjen riitely vähenee selvästi iän myötä. Netin käytön aiheuttamasta riitelystä kertoi noin puolet 7–14-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmista.

Vanhemmat myös sääntelevät nuorten median käyttöä teknisin apuvälinein. Tulosten mukaan useampi kuin joka kolmas vanhempi rajoittaa joskus tai usein 7–14-vuotiaan lapsensa kännykän käyttöä. Saman ikäisten nuorten vanhemmista noin joka viides kertoo seuraavansa lapsensa sijaintia teknisin apuvälinein.

- Aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, ja tulokset pakottavat pohtimaan, missä menee lapsen yksityisyyden raja. Tätä keskustelua on käyty jonkin verran julkisuudessa, mutta kovin yksiselitteisiä linjauksia en ole ainakaan itse nähnyt. Kun ympäröivä maailma digitalisoituu ja yhä useammalle ja nuoremmalle lapselle hankitaan älypuhelin, niin tuleeko lapsen tai nuoren paikkatietojen seuraamisesta pysyvä vanhemmuuden käytäntö?, puntaroi Salasuo.    

Nuorten vapaa-aikaan liittyy myös kielteisiä lieveilmiöitä

Tutkimuksessa selvitettiin myös 10–29-vuotiaiden nuorten vapaa-ajalla kokemaa kiusaamista ja syrjintää. Netissä kiusatuksi tai syrjityksi tulemisesta kertoi noin joka viides nuori. Usein tapahtuvasta kiusaamisesta ja syrjinnästä kertoi kaksi prosenttia vastaajista. Yleisimmin nuoret kohtaavat epäasiallista kohtelua ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa.

Erikseen kysyttiin kiusaamis- ja syrjintäkokemuksista taide-, kulttuuri- ja mediaharrastusten piirissä. Mihin tahansa vähemmistöön kuuluminen altistaa nuoren epäasialliselle kohtelulle taide-, kulttuuri- ja mediaharrastuksissa. Sama tulos kävi ilmi myös edellisestä, vuonna 2018 ilmestyneestä lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jonka teemana oli erityisesti liikunnan harrastaminen. Huomionarvoista on, että vertaisten lisäksi nuoret kertovat kokevansa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös aikuisten taholta.

- Epäasiallista kohtelua ei tule sallia missään harrastuksissa. Harrastustoiminnan tulee päinvastoin ennaltaehkäistä kiusaamista, ja epäasialliseen käytökseen tulee puuttua, toteaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Amanda Pasanen.

Lisätiedot

Mikko Salasuo
Vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 548 5520

Amanda Pasanen
Varapuheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 961 1330

Teoksen tiedot

Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatukimus 2020 -teoksen kansikuva.

Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020
ISBN 978-952-372-020-6 (nid.), ISBN 978-952-372-021-3 (PDF), Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 68, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 68, Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 233. Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 161. Kl 32.4, 79.8. Sarja: Kenttä. Nid., 208 s., 28 euroa.

Tilaukset

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta. Kirjaa voi julkistamisen jälkeen ostaa Helsingissä myös Tiedekirjasta, Snellmaninkatu 13 ja Rosebud Booksista City Centeristä, Kaivokatu 8. Muihin kirjakauppoihin kirjaa voi tilata osoitteesta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Verkkojulkaisuna vapaa-aikatutkimus tulee maksutta ladattavaksi valtion nuorisoneuvoston sivuille.

Arvostelukappaleiden tilaukset sekä tilaukset kirjakauppoihin: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksissa tarkastellaan 7–29-vuotiaiden vapaa-aikaa painottuen mediaan, harrastamiseen ja liikuntaan. Tutkimukset ovat jatkoa aiemmin Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä kulkeneelle julkaisusarjalle, jonka ensimmäinen julkaisu ilmestyi vuonna 2009. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseksi sarjan nimi muuttui vuonna 2016 alaikärajan laskun johdosta. Tutkimussarjaa julkaisevat Nuorisotutkimusverkosto ja valtion nuorisoneuvosto. Joinakin vuosina mukana on vaihtuvia yhteistyökumppaneita.

Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 (toim. Mikko Salasuo) on aiempaa laajempi ja monipuolisempi kokonaisuus. Sen aineisto koostuu alkuvuonna 2020 tehdyistä 1402 puhelinhaastattelusta, joissa 7–29-vuotiailta lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän harrastamisestaan ja vapaa-ajan vietostaan. Samassa yhteydessä myös nuorempien vastaajien vanhemmilta kysyttiin heidän lastensa vapaa-ajasta ja harrastamisesta. Teoksen tilasto-osiossa tarkastellaan muun muassa nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastamista, yhteydenpitoa ystäviin ja vanhempiin, vapaa-ajan medioitumista, nuorten netin käyttöä sekä harrastuksissa koettua kiusaamista ja syrjintää. Aiheita syvennetään neljässä artikkelissa, joissa käsitellään nuorten harrastamisesta sotien jälkeen käytyä yhteiskunnallista keskustelua, lasten musiikkifaniutta, digitalisaation synnyttämää musiikkialan talouden muutosta ja höntsäämisen ideaaleja.

Julkaisijat

Nuorisotutkimusseuran & Nuorisotutkimusverkoston logo.                     Valtion nuorisoneuvoston logo.

Vuoden 2020 vapaa-aikatutkimuksen julkaisevat Nuorisotutkimusverkosto ja valtion nuorisoneuvosto.

Tutkitun tiedon teemavuosi

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 toimintaa. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.

Teksti: Tutkitun tiedon teemavuosi 2021.

Sisällysluettelo

Esipuhe    5

Johdanto    7

Tausta-artikkeli

Mikko Salasuo     
Edellinen ”Suomen malli”. Neuvottelua lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen    17

Tilasto-osio    

Mikko Salasuo, Kai Tarvainen & Sami Myllyniemi   

Nuoriso harrastamassa kulttuuria, taidetta ja mediaa: Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tilasto-osio    31

Aineisto ja taustamuuttujat    33

Taustamuuttujat    33

Luku 1. Yhdeksällä nuorella kymmenestä on jokin harrastus     37

Kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen    39

Harrastamisen säännöllisyys    42

Kulttuurin harrastaminen    44

Kulttuuri ja tyytyväisyys    46

Vapaa-ajan määrä    48

Luku 2. Yhteydenpito ystäviin ja vanhempiin    51

Digitaalinen teknologia muutosten ajurina    55

Luku 3. Medioitunut vapaa-aika     59

Nuorten muuttunut median käyttö    61

Media sukupolvien välisissä suhteissa    64

Luku 4. Median aiheuttamat riidat perheissä ja käytön sääntely    69

Vanhempien näkemys riitelystä    70

Lasten älypuhelimen käytön tekninen rajoittaminen    73

Luku 5. Kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu kulttuuri-, taide- ja mediaharrastuksissa   

77 Kenen taholta epäasiallista käytöstä kohdataan    80

Epäasiallisen käytöksen muodot     83

Netissä kohdattu kiusaaminen, syrjintä tai epäasiallinen kohtelu     88

Luku 6. Nuorten ruutuaika ja musiikin kuuntelu    91

Kuvaohjelmien katselu muutoksessa    93

Nuoret kuuntelevat musiikkia suoratoistona    94

Luku 7. Nuorten netin käyttö     97

Tubettajien seuraaminen    99

Luku 8. Elävän musiikin tapahtumissa käyminen    101

Nuoret käyvät festareilla    102

Luku 9. Lasten ja nuorten musiikkifanius     105

Faniuden käytänteet    106

Luku 10. Tatuoidut ja lävistetyt    109

Tatuointien läpimurto    111

Merkitykselliset ”kuvat” iholla    112

Ulkonäön muokkaaminen kuntosalilla    114

Luku 11. Järjestöihin kuuluminen     117

Nuoret erityyppisissä järjestöissä    119

Luku 12. Nuorten tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin     121

Tyytyväisyys terveyteen ja elämään ylipäätään    124

Lähteet    129

Tutkimusartikkelit   

Janne Poikolainen    
Intohimona musiikki – Näkökulmia lasten ja nuorten musiikkifaniuteen ja sen tunnuslukuihin    139

Harri Homi, Maarit Kinnunen & Antti Honkanen    
”Minä ihailen muusikkoa nimeltä Billie Eilish”: Digitalisaation aiheuttamat muutokset 15–29-vuotiaiden musiikin kulutuksessa    159

Tausta-artikkeli

Timo Kopomaa & Mikko Salasuo
Höntsäilyä – Leikkimielisen pelailun ideaalien jäljillä     175

Liite 1. haastattelulomake    189

Kirjoittajat    201

Tiivistelmä    203

Sammandrag    205

Abstract    207