Uutta tutkimustoimintaa Nuorisotutkimusverkostossa

Etualalla Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja, taka-alla pöydän äärellä seisova ihmishahmo.

Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjassa julkaistaan sekä verkoston omissa tutkimusprojekteissa syntyneitä julkaisuja että ulkopuolisten tarjoamia käsikirjoituksia.

Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminta tapahtuu eri pituisissa tutkimushankkeissa. Monipuoliset teemat valottavat nuorten elämää, heidän toimintaympäristöjään ja nuorten parissa työskentelevien arkikokemuksia useista eri näkökulmista. Hiljattain käynnistyneissä tutkimushankkeissa tarkastellaan lasten musiikkifaniutta, nuorten toimintaympäristöjä ja paikkatajua pääkaupunkiseudulla korona-aikana, alle 30-vuotiaiden vanhempien perhevapaiden käyttöä Pohjoismaissa, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta Suomessa, nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä sekä peruskoululaisten työelämään tutustumisjaksoja.

Nuorisotutkimusverkostossa on vuosittain käynnissä vaihteleva määrä tutkimushankkeita. Vuonna 2020 tutkimustoimintaa tehtiin 27 hankkeessa ja tutkimuskokonaisuudessa. Nuorisotutkimusverkostossa työskenteli yhteensä 18 työsuhteista ja 6 vierailevaa tutkijaa tai tutkimusavustajaa. Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoimintaan voi tutustua Tutkimus-sivuilla.

Lasten musiikkifanius ja muuttuva lapsuus -hankkeessa tarkastellaan alle 10-vuotiaiden lasten musiikkifaniutta

Nuorisoon perinteisesti yhdistetty populaarimusiikin fanikulttuuri on alkanut ulottaa vaikutuspiiriään yhä täysipainoisemmin myös aikuisten ja lasten arkeen. Aihepiiriä koskeva tutkimus on kuitenkin keskittynyt toistaiseksi lähinnä ikääntyviin yhteisöihin, samalla kun lasten fanius on jäänyt akateemisessa keskustelussa lähes huomiotta. Hanke vastaa osaltaan tähän tietoaukkoon avaten samalla tuoreen näkymän länsimaisessa lapsuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin murroksiin, kuten lapsuuden digitalisoitumiseen, kaupallistumiseen ja seksualisoitumiseen. Koneen säätiön rahoittaman hankkeen tutkijana toimii VTT Janne Poikolainen, joka toimittaa myös Nuorisotutkimusverkoston Näkökulma-sarjan alaisuudessa ilmestyvää Fanikulttuuri. Nyt -kirjoitussarjaa. Poikolaisen aiempi, Mäntyharjulla mökkeileviä nuoria käsittelevä tutkimushanke päättyi tammikuussa.

Lisätietoa: Lasten musiikkifanius ja muuttuva lapsuus -tutkimushanke.

Nuorten paikkataju ja huolet -hankkeen taustalla on loppuvuodesta 2020 julkisuudessa herännyt keskustelu ”huolta aiheuttavista nuorten ilmiöistä”

Hankeidea syntyi Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessorin Tommi Hoikkalan ideoimana hänen Facebook-profiilissaan marraskuussa 2020.  Yli 40 toimijaa – mukana mm. tutkijoita, journalisteja, opettajia ja nuorisotyöntekijöitä – lähti mukaan suunnittelemaan Hoikkalan ”monitoimijaiseksi tietoaktivismiksi” kuvailemaa hanketta. Tutkimusosio saatiin käyntiin jo joulukuussa 2020 Helsingin kaupungin rahoituksella. Hanke on huhtikuussa eläköityvän Hoikkalan emeritusprojekti.

- Eri alojen toimijat ottivat ideani innolla vastaan. Keskustelun tuloksena kirjoitin hankesuunnitelman ja hahmottelin sille kolme itsenäisesti toimivaa ”siipeä”: tutkivan journalismin, taiteen ja tutkimuksellisen tiimietnografian siivet. Näitä yhdistää yhteinen kenttä: mennään pääkaupunkiseudun nuorisopalveluiden jalkautuvan nuorisotyön ammattilaisten johdattelemina kentälle ja pureksitaan havaintoja yhdessä säännöllisesti Zoom-palaverissa, kuvailee Hoikkala.  

Helsingin Sanomien sunnuntaina 21.3. ilmestynyt artikkeli Suljetun kaupungin lapset oli osa projektia ja sen tutkivan journalismin siiven itsenäinen tuotos. Artikkelin kirjoittivat toimittajat Maria Manner ja Paavo Teittinen.

Projektin taidesiipeä organisoi ohjaaja Joel Teixeira Neves. Hanke GANG -nuorisokulttuurin reittiopas 2021–2022 (työnimi) tuottaa kolme taiteellista projektia vuosina 2021–2022. Mukana on taidealan ammattilaisia, hankkeen tavoittamia nuoria ja eri taideinstituutioita. Luvassa on nuorten suhdetta kaupunkitilaan Virtual Reality -lasien avulla havainnollistava GANG360°-projekti, GANGäänimaisema-ääniteos sekä 3–5 nuoren kanssa kaupunkitilassa vaeltava teatteriesitys, joka on luvassa myös Kansallisteatterin vuoden 2022 ohjelmistossa.

Tutkimuksellisesta osiosta vastaa Nuorisotutkimusverkosto, ja sen tiimietnografiaa vetää erikoistutkija Sofia Laine. Hankkeessa työskentelevät myös tutkijatohtori Eila Kauppinen, tutkija Teemu Vauhkonen ja tutkija Susanna Jurvanen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten paikkatajusta erityisesti korona-ajan kaupunkimaisissa rakenteissa.

Lisätietoa tutkimussiivestä löytyy Nuorten paikkataju ja huolet -tutkimushankkeen sivuilta. 

Tutkittua tietoa nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen tueksi

Tutkimusten perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin. Koronan aiheuttama poikkeusaika on lisännyt monien nuorten kokemaa ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä. Nuorisotutkimusverkoston, A-klinikkasäätiön, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan yhteisen hankkeen tarkoituksena on koota tietoa sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen palveluissa käytössä olevista hyvistä käytännöistä ja vaikuttavista menetelmistä nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Lisäksi analysoidaan siirtymiä ja rajapintoja sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan liittyvien, nuorille matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua tarjoavien yksiköiden välillä.

Tutkimushankkeessa tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa nuorten mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyön ja käytäntöjen kehittämiseen. Hanketta rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS), ja sitä johtaa tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen Nuorisotutkimusverkostosta.

Nuoret mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön sokkeloissa -tutkijaseminaari 10.6.

Teetkö tutkimusta nuorten tilanteesta, tuen tarpeista, palvelupoluista, olemassa olevista käytännöistä tai sisällöistä tai mielenterveys-, päihde- tai sosiaalityön palveluista tai niiden rajapinnoista nuorten, työntekijöiden tai nuorten läheisten näkökulmasta? Hanke järjestää 10.6. avoimen tutkijaseminaarin, jossa on mahdollista esitellä omia tutkimustuloksia ja saada palautetta käynnissä olevaan nuoruutta, nuorten näkemyksiä ja palvelujärjestelmää käsittelevään tutkimukseen.

Lisätietoa Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: Tutkittua tietoa kehittämistyön tueksi (NUMPA) -tutkimushankkeesta.

Yhteispohjoismaisessa hankkeessa vertaillaan perhevapaiden käyttöä ja niiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon

Nuorisotutkimusverkosto on mukana Young parents, parental leave and gender equality -hankkeessa, jossa tarkastellaan alle 30-vuotiaiden vanhempien perhevapaiden käyttöä Pohjoismaissa. Tarkastelussa ovat perhevapaiden käytön sosioekonomiset ja -kulttuuriset kaavat sekä näiden seuraukset sukupuolten tasa-arvolle työ- ja perhe-elämässä. Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen tekee hankkeessa kirjallisuuskatsauksen nuorten vanhempien perhevapaiden käytöstä Suomessa sekä nuorten työ- ja perhe-elämään liittyvistä, sukupuoleen kytkeytyvistä käsityksistä. Hanketta rahoittaa NIKK (Nordisk Information för kunskap om kön).

Lisätietoa: Young parents, parental leave and gender equality (YOPA) -tutkimushanke.

Tutkimustietoa tet-jaksojen paremmaksi hyödyntämiseksi

MDI Publicin (koordinoija), Nuorisotutkimusseuran ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön yhteishankkeessa tuotetaan tietoa peruskoulun työelämään tutustumisjaksojen potentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi osana perusopetuksen kehittämistä. Huomion kohteena ovat oppilaiden jatko-opintovalmius, työelämään kiinnittyminen, syrjäytymisen ehkäisy, taustaerojen tasoittaminen ja yhdenvertaisuus. Selvitys tehdään valtakunnallisella tasolla ja siinä huomioidaan alueiden erot, kuntien erilaiset elinkeinorakenteet, haja-asutusalueiden haasteet sekä kasvualueiden erityispiirteet. Hanketta rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Hankkeen johtajana toimii Nuorisotutkimusverkostossa tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari ja tutkijana työskentelee Jenni Lahtinen.

Lisätietoa VN TEASin sivuilla: TETTI - Työelämään tutustumisjaksojen (TET-jaksot) toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana.

Yhteistyöhankkeessa selvitetään Suomen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tilaa

Oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa kartoitetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen liittyviä hankkeita, järjestöyhteistyötä ja hyviä käytänteitä Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana. Hankkeen toteuttavat Nuorisotutkimusseura, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Koordinaatti (Oulun kaupunki). Hankkeen työskentelyn tarkoitus on edistää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. Nuorisotutkimusverkostossa hankkeen tutkija työskentelee erikoistutkija Anu Gretschel.

Lisätiedot

Lisätietoja kustakin hankkeesta osaavat parhaiten antaa hankkeiden yhteydessä mainitut tutkijat.

Lisätiedot Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminnasta yleisesti: 

Sinikka Aapola-Kari

Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 044 416 5303