Toimet koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin leviämisen ehkäisyssä ovat tuntuneet myös kaikkien suomalaisten elämässä maaliskuusta 2020 alkaen. Poikkeusolot ovat vaikuttaneet niin liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, koulutukseen, palveluihin, talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Arkemme on mullistunut monin tavoin, eikä nopeaa paluuta takaisin entiseen ole nopeasti näköpiirissä.

Tilanne on haastava koko väestölle, mutta rajoitustoimilla on myös selkeitä sukupolvipoliittisia vaikutuksia. Erityinen huoli on kohdistunut toisaalta ikäihmisten, toisaalta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Poikkeusolot vaikuttivat lasten ja nuorten arkeen etenkin koulujen lähiopetuksen keskeytymisenä, mutta myös erityisjärjestelyinä nuoruuteen leimallisesti kuuluvissa nivelvaiheissa. Työmarkkinoiden notkahdukset koskettavat usein ensimmäisenä nuoria ja nuoruuteen osuvat myös siirtymät eri kouluasteiden välillä. Moni nuori onkin aloittanut opintonsa tänä syksynä poikkeusjärjestelyiden parissa. Julkisuudessa on käyty huolestunutta keskustelua siitä, tuleeko koronaepidemia aiheuttamaan 90-luvun lamaa vastaavan pysyvän hyvinvoinnin notkahduksen nyt lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläville sukupolville.

Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeessa tartutaan tuoreeltaan tähän ajankohtaiseen kysymykseen erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen näkökulmasta. Elokuussa käynnistyneessä hankkeessa tarkastellaan tilastollisin menetelmin, mitä ja millaisia palveluita lapset ja nuoret (12–25 v.) ovat käyttäneet koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana ja miten palvelut ovat heidän tarpeisiinsa vastanneet. Aineisto kerätään puhelinkyselyllä syyskuun 2020 aikana.

Lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu erilaisissa kasvuyhteisöissä perheissä, koulussa, vapaa-ajan yhteisöissä ja erilaisissa palveluissa. Ideaalitapauksessa eri kasvuyhteisöjen ja instituutioiden toiminta nivoutuu toisiinsa ja muodostaa tukiverkon, jossa yhden yhteisön vahvuudet voivat tukea toisessa mahdollisesti olevia heikkouksia. Nyt toteutettavan tutkimuksen kohteena ovat erityisesti nuorten vapaa-aika, nuorisotyöllisiin palveluihin osallistuminen sekä terveys- ja työvoimapalveluiden käyttö viimeisten kuuden kuukauden aikana. Tavoitteena on luoda mahdollisimman tarkka kuva siitä, miten lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ovat onnistuneet vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja miten niitä voisi kehittää koronatilanteen mahdollisesti pitkittyessä.

Lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet on luotu ”normaalioloja” varten. Koronatilanne iski voimakkaasti juuri lapsille ja nuorille merkityksellisiin instituutioihin, ja vastuu heidän hyvinvoinnistaan jäi lähes yksinomaan perheille, joiden kyvyt ja resurssit esimerkiksi kotiopetuksen tarjoamiseen vaihtelivat suuresti.

- Samaan aikaan monet kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvat palvelut jouduttiin keskeyttämään ja korvaavia etäyhteyspalveluita perustettiin vauhdilla. Osa palveluja tarjoavasta henkilöstöstä siirrettiin uudenlaisiin työtehtäviin, jolloin pitkäaikaiset palvelujen asiakassuhteet saattoivat katketa, toteaa hankkeeseen osallistuva Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Tutkimuksellisesti kiinnostavan vertailukohdan nyt kerättävälle haastatteluaineistolle muodostaa alkuvuonna 2020 juuri ennen koronaa kerätyn uusimman Nuorisobarometrin aineisto, jossa kartoitettiin 15–29-vuotiaiden kokemuksia ja näkemyksiä nuorille suunnatuista palveluista.

- Aineistot mahdollistavat nuorten tämänhetkisten palvelukokemusten vertaamisen aikoina juuri ennen koronaa ja poikkeustilanteen käynnistyttyä, kertoo Nuorisobarometrin parissa pitkään työskennellyt Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.

Nuorille suunnattujen palveluiden toteutuminen koronatilanteessa -tutkimushanke toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoasioiden hallinnonalan Nuorisotutkimusverkostolle myöntämällä erityisavustuksella. Hankkeen tuloksia julkaistaan loppuvuodesta 2020 lähtien verkkojulkaisuteksteinä Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla.

Lisätiedot

Tutkija Jenni Lahtinen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.   
puh. +358 44 416 5395