”Istuin, katsoin ja kuuntelin esitystä. Pidin esityksestä, mutta meidän takana ei osattu olla hiljaa.” - Tutkimus valottaa nuorten kokemuksia ja osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa


Taidetestaajat-hanke on historiallisesti ja kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen panostus yläkoululaisten taidevierailuihin. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima 20 miljoonan euron hanke on vienyt kolmen vuoden ajan lähes kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset opettajineen, yhteensä noin 200 000 henkilöä, kahdelle taidevierailulle esimerkiksi teatteriin, oopperaan tai taidemuseoon. Toinen vierailuista on tehty oppilaan kotimaakunnassa ja toinen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudun kouluista muualle Suomeen. Hankkeessa osa nuorista vierailee kansallisissa taidelaitoksissa. Lukuvuonna 2020–2021 hanke kattaa yhden taidevierailun omalla lähialueella. Samalla hanke siirtyy osittain valtion rahoitettavaksi.

Suomen historian laajimmasta nuorten taidevierailuhankkeesta on valmistunut ensimmäinen laaja akateeminen tutkimus. Nuorisotutkimusverkostossa toteutetussa tutkimuksessa selviää, että etenkin pienten paikkakuntien kouluille ilmaiset taidevierailut osana kouluaikaa eivät olisi olleet vastaavalla tavalla mahdollisia ilman Taidetestaajat-hanketta. Hanke onkin tarjonnut monille nuorille ainutkertaisia mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Tutkimukseen osallistuneista nuorista noin puolelle vierailukohde oli ensikokemus kyseisestä taidemuodosta. 76 prosentissa kaikista tutkimuksessa annetuista vastauksista nuoret olisivat valmiita menemään vastaaviin kohteisiin uudelleen koulupäivän aikana.

Nyt julkaistu vertaisarvioitu tutkimus tuo moniäänisesti esille nuorten taidevierailukokemuksia. Haastattelujen lisäksi tutkijat tekivät osallistuvaa havainnointia matkustamalla tutkimuskoulujen kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä osallistumalla taidevierailuihin. Yksi keskeisiä tutkimuksen tuloksia oli, että hanke on edistänyt kulttuurin saatavuutta, saavutettavuutta ja taiteen vastaanottoa, mutta oppilaiden rooli jää hankkeessa kulttuurisen osallisuuden suhteen usein passiiviseksi.

”Jos valtakunnallinen suurhanke vakinaistetaan valtionrahoituksen piiriin, tulee sitä kehittää osana muuta kulttuuripolitiikkaa. Tutkimuksessa nuoret toivoivat toiminnallisempia taidevierailuja sekä mahdollisuutta osallistua taidevierailujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi äänestämällä kohteista”, sanoo tutkimushankkeen vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine.

Taidevierailujen ennakko- ja jälkityöskentely tarvitsee lisäresursseja tukeakseen nuorten taidekokemuksia

Tutkimuksessa havaittiin myös, että Taidetestaajat-taidevierailujen integroimista opetukseen on toteutunut yllättävän vähän. Läheskään kaikissa peruskouluissa ei ole toteutettu ennakko- ja jälkityöskentelyä hankkeessa toivotulla tavalla, mikä näyttää värittävän nuorten taidevierailukokemuksen hämmennykseksi, toisinaan jopa kielteiseksi kokemukseksi. Taidevierailukokemuksien heikko purkaminen on tutkimuksen mukaan merkittävimpiä esteitä syvemmän taidekokemuksen ja -ymmärryksen syntymiselle. Kokemusten työstämiseen ja taidevierailukokemuksien parempaan integroimiseen muuhun opetukseen koulut tarvitsisivat lisäresursseja. Nuorten riittävä ymmärrys taidevierailuretken kulusta lisää heidän itsevarmuuttaan ja samalla turvallisuudentunnettaan vierailulla.

”Haastattelemillemme nuorille koulupäivä koulurakennuksen ulkopuolella on lähtökohtaisesti tervetullut asia. Taidetestaajat-vierailukohteisiin luokkansa kanssa matkustaa myös esimerkiksi koulukiusaamista kokevia nuoria, ja samoihin vierailuihin osallistuu kulttuureiltaan hyvin erilaisia koululuokkia. Kaikki nuoret eivät koe vierailupäivään sisältyviä erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä tiloja turvallisina”, toteaa hankkeen toinen tutkija Maaria Hartman.

Yksi tutkimuksessa esiin noussut havainto oli, että lähivierailukohde voi olla taidekokemuksellisesti nuorille merkittävämpi kuin maantieteellisesti kaukaisempi kohde: pitkän retkipäivän aikana taidekokemus on vain yksi elämys rikkaan retkipäivän muiden elämysten ja tilanteiden joukossa. Tutkijat muistuttavatkin, ettei pelkkä taiteen saavuttaminen vielä takaa laadukasta taidekasvatusta. Omaan maakuntaan suuntautuvat taidevierailut tukevat yleisötyön laajempia toteutusmahdollisuuksia sekä nuorten itsenäisiä vierailuja kyseisessä taidelaitoksessa uudelleen. Tutkimuksessa tavoitetut nuorten näkemykset ja kokemukset muodostavat arvokkaan resurssin Taidetestaajat-hanketta kehitettäessä.

Julkaistavan teoksen tiedot

Sofia Laine & Maaria Hartman Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 224, Tiede. ISBN 978-952-372-001-5, Nid. 154 s., 28 euroa. 2020.

Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Kirjaa voi ostaa Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta, josta sen voi myös ladata maksutta.

Lisätiedot

Nuorisotutkimuksen dosentti, erikoistutkija Sofia Laine
Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 050 583 0019

Tutkija Maaria Hartman
Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkimuksesta

Suomen Kulttuurirahaston tilaama ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttama tutkimushanke Nuoret taidetta testaamassa. Tutkimus Taidetestaajat-hankkeen vaikutuksista nuoriin (2018–2019) käynnistyi pilottitutkimuksella keväällä 2018 ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin lukuvuoden 2018–2019 aikana valtakunnallisesti valikoituneissa 10 koulussa, viidessä kaupungissa ja viidellä pienemmällä paikkakunnalla, alku- ja seurantahaastatteluilla. Haastattelujen lisäksi tutkijat tekivät osallistuvaa havainnointia matkustamalla tutkimuskoulujen kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä osallistumalla taidevierailuihin. 116 oppilaan tutkimusaineistoon on valikoitunut nuoria kaikista yhteiskuntaluokista. Nuorilla oli keskenään hyvinkin erilaisia harrastuksia ja tapoja käyttää kulttuuripalveluita. Myös koulut erosivat toisistaan siinä, kuinka paljon luokat olivat vierailleet erilaisissa kulttuurikohteissa viimeisen vuoden aikana.

Taidetestaajat-hankkeesta on käynnissä myös kaksi muuta valtakunnallista tutkimusta, jotka valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Tutkija Tarja Pääjoki tarkastelee koulujen ja taidelaitosten yhteistyötä Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkija Anton Schalin ja Prof. Miikka Pyykkönen tarkastelevat ruotsinkielisten kuntien oppilaiden kulttuurista toimijuutta Taidetestaajat-hankkeessa.

Tutkimushankkeen kotisivut: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/hankkeet/taidetestaajat.

Lisätietoja Taidetestaajat-hankkeesta: https://www.taidetestaajat.fi.