Nuorten turvatalon itsenäistymisen tuki korostaa ihmissuhteiden merkitystä

Tiedote 12.10.2018, Nuorisotutkimusseura ja Suomen Punainen Risti

Suomalaiset nuoret muuttavat tunnetusti kotoaan varsin nuorina, keskimäärin 21-vuotiaina. Siinä missä Euroopassa useampi kuin yksi neljästä (28,5 prosenttia) 24–35-vuotiaasta asuu yhä vanhempiensa kanssa, Suomessa vastaava luku on vain 4,3 prosenttia. Varhainen itsenäistyminen on suomalaisessa yhteiskunnassa tietynlainen ihanne, johon liittyvät myös yksilön autonomiaa ja pärjäämistä korostavat normit. Niiden mukaisesti itsenäistymiseen suhtaudutaan usein suoraviivaisena siirtymänä lapsuudenkodista kohti yksin asumista ja riippumattomuutta omista vanhemmista.

Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten nuorten kohdalla kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan eroista itsenäistymisen haluissa. On selvää, että omilleen muuttamiseen vaikuttavat myös monen muunlaiset taustatekijät, kuten taloudellinen tilanne, perhesuhteet ja työllistyminen. Merkittävä vaikutus muuttamishaluihin on kotona viihtymisellä. Kotoa pois muuttamiseen saattavat vaikuttaa myös monet ennakoimattomat tekijät, kuten välien kiristyminen vanhempien kanssa, läheisen kuolema tai perheen muutto. Joissakin tapauksissa nuoren muutto pois lapsuudenkodista on syystä tai toisesta olosuhteiden sanelema tai jopa pakottama.

Punaisen Ristin Nuorten turvatalolla Espoossa tuetaan itsenäistyviä nuoria perhe-, verkosto- ja yksilötuen sekä vapaaehtoisen tukikummitoiminnan keinoin. Tukitoimintaan voivat osallistua täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevat nuoret, joille itsenäistyminen on jonkin ulkoisen tekijän vuoksi edessä nopeammin kuin nuori itse tai hänen sosiaalinen verkostonsa ovat mahdollisesti osanneet ennakoida.

Nuorisotutkimusverkosto toteutti itsenäistymisen tukea käsittelevän tutkimushankkeen, jossa tarkasteltiin moniammatillista yhteistyötä ja vastuun jakautumista, viranomais- ja järjestötoimijoiden näkökulmia, sekä itsenäistymiselle asetettuja tavoitteita. Keskeiseen asemaan tutkimuksessa nousivat nuoren toimijuus ja sosiaalisen verkoston merkitys. Millaiseksi itsenäistyminen muotoutuu? Millainen on elämänvaihe, jota odottaminen leimaa – nuori on syystä tai toisesta muutoksen edessä, mutta uuden elämänvaiheen arki, suunta ja tavoitteet ovat vasta muotoutumassa. Voiko itsenäistymistä tavoitellessa koskaan tulla valmista?

Tukitoiminnassa on keskeistä itsenäistymisen ja riippumattomuuden erottaminen toisistaan: itsenäinen asuminen ja siihen sisältyvä aikuistuminen eivät edellytä, että nuoren tarvitsisi irtautua sosiaalisen verkostonsa tuesta. Pikemminkin tarkoitus on päinvastainen: riippumattomuuden sijaan tukitoiminnan pyrkimyksenä on vahvistaa nuoren ja hänen läheistensä ihmissuhteita. Kun itsenäistymistä ei määritellä riippumattomuudeksi, vältetään myös ajautumasta lineaarisen siirtymän pakottamiin ratkaisuihin. Pahimmillaan itsenäinen asuminen saattaa näyttäytyä yksin sinnittelemisenä ja pärjäämisenä normatiivisten odotusten paineessa. Juuri ihmisyyteen kuuluvien keskinäisten riippuvuuksien ja sosiaalisten suhteiden huomioimisessa piilevät tukitoiminnan vahvuudet.

Tiedot julkaisusta

Karla Malm: Itsenäistyvä nuori, vahvistuva toimija. Tukea täysi-ikäisyyden kynnyksellä.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 208, verkkojulkaisuja 133, sarja: Kenttä. Suomen Punainen Risti on teoksen toinen julkaisija. ISSN 1799-9219 (nid.), ISSN 1799-9227 (PDF), ISBN 978-952-7175-64-4 (nid.), ISBN 978-952-7175-68-2 (PDF), nid., 79 s., 12 euroa

Verkkoversio julkaisusta on luettavissa osoitteessa https://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut.

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta.

Lisätietoja

Johtaja Isto Onali
Suomen Punainen Risti, Nuorten Turvatalo, Espoo
puh. 09 819 55360, 040 770 4579
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Johtaja Leena Suurpää
Suomen Punainen Risti, Nuorten Turvatalot
puh. 050 543 8251
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.