Tyttöjen 1990-luvun populaarikulttuuri-ilmiö kasvatti tyttöenergiasukupolven
Tiedote 20.8.2018
Itä-Suomen yliopisto ja Nuorisotutkimusseura
UEF väitös 8.9.: Tyttöjen 1990-luvun populaarikulttuuri-ilmiö kasvatti tyttöenergiasukupolven
”Girl poweria“ eli tyttöenergiaa julisti 1990-luvun puolivälissä erityisen äänekkäästi brittipopyhtye Spice Girls. Kyseisellä vuosikymmenellä alkanut ilmiö oli kuitenkin paljon yhtä yhtyettä laajempi, ja se toi populaarikulttuurin kentälle ensimmäistä kertaa useita vahvoja tyttö- ja naishahmoja. Yhä populaarikulttuurissa näkyvä kansainvälinen ilmiö sai omat muotonsa myös Suomessa, kun sitä kotoutettiin esimerkiksi kansallisten tyttöbändien muodossa. Iskulause suomennettiin ”voiman” sijaan ”energiaksi”.
FM Aino Tormulainen analysoi väitöstutkimuksessaan 1990–2000-lukujen vaihteen populaarikulttuurista ilmiötä muistelu- ja aikalaisaineistojen valossa. Tutkimus osoittaa, että tyttöenergia oli populaarikulttuurinen kokemuksellinen sukupolvi-ilmiö, jonka tyttöenergian kasvattamat, populaarin feminismin sekä tasa-arvoistuvan yhteiskunnan rinnalla kasvaneet nuoret kokivat. Tälle sukupolvelle yhteiskunnan tasa-arvoistuminen ja tyttöenergia tapahtuivat samaan aikaan, ja heille tyttöenergiailmiö on yksi sukupuolten tasa-arvon ja sen hiljattaisen etenemisen selitysmalleista.
Merkityksellinen samaistuminen
Tyttöenergian kohderyhmään kuuluneiden 1980-luvulla syntyneiden muistelijoiden kokemusten perusteella tyttöenergiakulttuuri tarjosi tytöille monia samaistumisen malleja, tunteiden käsittelyn kanavia sekä ajatuksia – erityisesti kulttuurisiin sukupuolirooleihin liittyen. Tyttöenerginen asenne ruokki myös itse tekemistä ja innostumista. Tutkimukseen osallistuneet naiset painottivat ilmiöön liittynyttä myönteisyyttä, iloisuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta ilmiöön tunnistettiin liittyvän myös ongelmia esimerkiksi liittyen naisruumiin esittämiseen ja kulttuuriseen kuvastoon samaistumiseen.
Tyttöenergiaa tytöt käyttivät kukin omiin tarkoituksiinsa eri tavoilla – toisille se tarjosi tukea yhteisöllisiin ystävyyssuhteisiin, toisille taas yksityisiin kasvavan ruumiin kysymyksiin. Nyt aikuisina muistelijat näkevät esimerkiksi ilmiöön keskeisesti liittyvän faniuden taustalla myös kapitalistisen kulutuskulttuurin, mutta myös faniuden kohteiden välittämien viestien merkityksen omassa elämässään.
Tyttöenergiailmiö oli kaupallinen ja tietoisesti melko nuorille, jopa lapsille suunnattu. Sen keskeisiksi piirteiksi aineistoissa määrittyivät tyttö- ja naistoimijuus, yhteisöllisyys, feminiinisyys, rohkea asenne ja sukupuolten tasa-arvo, joiden myötä tyttöenergia asettuu osaksi laajempaa postfeminististä kulttuuri-ilmiötä. Yhtenä populaarin feminismin muotona ilmiö liittyykin oleellisesti myös feminismin historiaan. Tyttöenergia popularisoi feminismiä tuolloin tytöille sopivalla tavalla, postfeministisesti feminismi-sanaa välttäen.
Tyttöenergia muutti kuvaa tyttöydestä
Suomalaisen suhteellisen tasa-arvoisen yhteiskunnan kontekstissa tyttöenergia ei ollut täysin uudenlaista yhteiskunnallisia valtarakenteita horjuttavaa valtaa tai voimaa vaan nimenomaan ”energiaa”, jonka myötä tytöt tulivat kulttuurisessa kuvastossa näkyville. Tyttöenerginen asenne välittyi kuitenkin myös tosielämän tyttöihin ja sai myös heidät näkymään ja kuulumaan uudella tavalla. Tutkimuksen muisteluaineistossa se kuuluu esimerkiksi tyttöbändien myötä itsekin soittamisesta innostumisena tai siitä haaveiluna. Populaarikulttuurin tyttöenergia siis muutti kulttuurista kuvaa tyttöydestä ja myös tyttöjen käsityksiä omista mahdollisuuksistaan.
Väitöstutkimus kuvaa laajemminkin 1990-luvun nuoruutta ja populaarikulttuurista kenttää, johon esimerkiksi nostalgiset muistot c-kaseteista ja VHS-filmeistä liittyvät. Tormulaisen tulkinnan mukaan tyttöenergia onkin yksi viimeisiä jaettuja sukupolveen kytkettävissä olevia populaarikulttuurisia ilmiöitä ennen internetin valtavirtaistumista. Sen kokemisen historia kertoo osaltaan myös lasten- ja nuortenkulttuurien sekä vapaa-ajan muutoksesta. Nykyinen media- ja idolimaisema on laajempi ja sirpaleisempi eikä synnytä enää samanlaisia sukupolvikokemuksia, joissa kaikki ikäryhmään kuuluvat olisivat jollain tapaa mukana.
FM Aino Tormulaisen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Tyttöenergialla kasvaneet. Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusjohtaja, dosentti Sinikka Aapola-Kari (Nuorisotutkimusseura ja Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuori (Itä-Suomen yliopisto).
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/14995?encoding=UTF-8
Teoksen tiedot
Väitöskirja julkaistaan Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjassa: Tyttöenergialla kasvaneet. Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset. ISBN 978-952-7175-67-5, ISSN 1799-9219, nid., Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto 2018, julkaisuja 207, sarja: Tiede, 308 s., 28 euroa.
Ennakkotilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta.
Lisätietoja
Aino Tormulainen
aino.tormulainen(at)gmail.com
puh. 050 326 1646
Joensuulainen väittelijä on tavattavissa mahdollisia haastatteluja varten Helsingissä keskiviikkona 22.8. klo 14:stä eteenpäin sekä torstaina 23.8. klo 8–10 ja 18:sta eteenpäin sekä perjantaina 24.8. klo 14–16.