Tutkimuseettinen katse saa uusia silmäpareja – Nuoriso- ja lapsuudentutkimuksen tutkimuseettisen toimikunnan jäsenet kaudelle 2018–2020 on nimitetty
Toimikunta tukee lasten ja nuorten tutkimusta
Tutkimuseettisiä kysymyksiä on jo kolmen vuoden ajan käsitelty toimikunnassa, jonka Nuorisotutkimusseura ja Lapsuudentutkimuksen seura perustivat tiiviissä vuorovaikutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) kanssa vuonna 2015. Toimikunnan tarve oli havaittu käytännössä: ”Erillinen toimikunta tarvittiin, koska lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa tutkimusta tehdään paljon yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Silloin tutkijoilla ei ole käytettävissään omaa eettistä toimikuntaa”, toteaa toimikunnan puheenjohtajana vuosina 2015–2017 toiminut oikeustieteen dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta. ”Lapsia ja nuoria koskevaan tutkimukseen liittyy erityisiä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Eettisen ennakkoarvioinnin lisäksi toimikunta tukee lapsia ja nuoria koskevaa tutkimusta yleisemminkin tuottamalla asiantuntijatietoa alan eettisistä kysymyksistä ja tarvittaessa konsultoimalla muita eettisiä toimikuntia”, kertoo toimikunnan varapuheenjohtajana työskennellyt professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta.
Monitieteisen ja valtakunnallisesti kattavan toimikunnan työ on nopeasti vakiinnuttanut asemansa: ”Arviointipyyntöjen perusteella toimikunnan käynnistäminen oli ilmeisen tarpeellista, ja tieto toimikunnasta näyttää myös levinneen kohtalaisen hyvin tutkimuskentälle”, Alasuutari toteaa. Vuosina 2015–2017 toimikunnalle jätettiinkin yli kaksikymmentä lausunto- ja konsultointipyyntöä pääasiassa sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Toimikunnan tärkein toimintamuoto onkin ei-lääketieteellisen nuoriso- ja lapsuudentutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin tarjoaminen sellaisille Nuorisotutkimusseuran ja Lapsuudentutkimuksen seuran jäsenille, joilla ei omissa organisaatioissaan ole mahdollisuutta eettiseen ennakkoarviointiin. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on tiedepoliittinen vaikuttaminen tutkimuseettisissä kysymyksissä. Toimikunta on järjestänyt seminaareja ja valmisteilla on tutkimusetiikkaa käsittelevän teoksen uudistettu painos.
Toimikunnan toinen kausi käynnistyy
Kolmen vuoden määräajaksi asetetun toimikunnan jäsenyydet olivat avoimesti haettavina viime marraskuussa, kun edellisen toimikunnan toimikausi päättyi. Toimikunnan jäsenyyttä haki vaikuttava joukko niin nuoriso- kuin lapsuudentutkimuksen asiantuntijoita. Valintapäätöstä tehtäessä painotettiin hakijoiden asiaosaamisen ja verkostojen lisäksi eri tieteenalojen, metodologisen osaamisen ja alueiden edustavuutta. Toimikuntaan valittavilta edellytettiin vahvaa kokemusta akateemisesta tai soveltavasta lapsuuden- tai nuorisotutkimuksesta, tutkimuseettistä asiantuntemusta sekä tohtorin tutkintoa.
Nuorisotutkimusseuran hallitus nimitti kokouksessaan 4.12.2017 toimikunnan jäseniksi varhaiskasvatuksen professori Maarit Alasuutarin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta varhaiskasvatuksen oppiaineesta, folkloristiikan tutkija Anna Anttilan, uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä varhaiskasvatustieteen apulaisprofessorin sosiaalipsykologian dosentti Niina Rutasen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta. Uusina jäseninä toimikuntaan nimitettiin perhe- ja lapsioikeuden yliopistonlehtori Sanna Koulu Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta, sosiaalipsykologian apulaisprofessori dosentti Atte Oksanen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta sekä erikoistutkija dosentti Kirsimarja Raitasalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihteet ja riippuvuudet -yksiköstä. ”Halu vaikuttaa lapsia ja nuoria koskevaan tutkimukseen laajemmin kuin vain oman erityisalani eli päihdetutkimuksen kontekstissa motivoi minua hakemaan jäsenyyttä”, kertoo uudeksi jäseneksi valittu Raitasalo. ”Lisäksi odotan pääseväni seuraamaan näköalapaikalta, mitä suomalaisessa lapsi- ja nuorisotutkimuksessa tapahtuu ja tutustumaan paremmin alalla toimivien henkilöiden työhön.”
Toimikunnan tulevat haasteet
Lasten ja nuorten tutkimuksessa eettiset kysymykset ovat aina olleet monimutkaisia, sillä lasten ja nuorten tutkimukseen liittyy monia, esimerkiksi lasten kuulemiseen ja nuorten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen kytkeytyviä erityispiirteitä. Toukokuusta alkaen sovelletaan uutta Euroopan unionin tietosuoja-asetusta, joka vaikuttaa suoraan myös lapsia ja nuoria koskevan tutkimuksen käytäntöihin. Erityisesti tämä tulee vaikuttamaan lapsilta ja nuorilta saatavan suostumuksen muotoon sekä huoltajien suostumuksen merkitykseen, mikä on havaittu haastavaksi kysymykseksi aiemminkin. ”Omissa tutkimushankkeissani, jotka käsittelevät sensitiivisiä aiheita kuten päihdeongelmia, olen törmännyt siihen, että lapsen näkökulma jää aikuisen näkökulman varjoon”, Raitasalo kertoo. Toimikunta tukee tutkijoita juuri tällaisten vaikeiden tutkimuseettisten kysymysten ratkaisemisessa. ”Toimikunnan jäsenenä haluan auttaa nuoria tutkijoita tutkimussuunnitelmien hiomisessa eettisesti mahdollisimman korkeatasoisiksi”, Raitasalo toteaa.
Nuoriso- ja lapsuudentutkimuksen tutkimuseettinen toimikunta kokoontuu noin viidesti vuodessa ja sen kokousajankohdista tiedotetaan Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla. Toimikunnan sihteerinä toimii Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö.
Lisätiedot
Tutkimuspäällikkö (ma.) Elina Pekkarinen
Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
p. 040 8468624