Nuorisotutkimusverkosto selvitti etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa: NEET-nuorten huonovointisuus yllätti syvyydessään
Nuorisotutkimusverkosto on toteuttanut ainutlaatuisen tutkimuksen työn, koulutuksen ja harjoittelupaikan ulkopuolella olevien 15–29 -vuotiaiden nuorten näkemyksistä. Etsivien nuorisotyöntekijöiden toteuttamissa 117 haastattelussa tavoiteltiin niitä nuoria, joita on vaikea tavoittaa tavanomaisilla kyselytutkimuksilla.
Tyytyväisyys elämään on työn ja koulutuksen ulkopuolisilla nuorilla heikkoa. Erot Nuorisobarometrin perusotokseen ovat erityisen suuria liittyen psyykkiseen terveydentilaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Vastausten perusteella työ- ja koulutuselämän ulkopuolisuuden tunnetta ei kompensoi esimerkiksi antoisa vapaa-aika tai ystävyyssuhteet. Tyytyväisyys on heikkoa niin suhteessa elämään kokonaisuudessaan kuin kaikkiin selvitettyihin elämän osa-alueisiinkin.
Ystävien puute keskeisin syrjäytymisen syy
Kysyttäessä näkemyksiä syrjäytymisen syistä, ystävien puute nousee kaikkein keskeisimmäksi tekijäksi. Nuorten itsensä mielestä syrjäytyminen on ennen kaikkea ulosjäämistä sosiaalisesta elämästä. Ulkopuolisuus palkkatyöstä ja opiskelusta on vähemmän olennaista syrjäytymisen määrittelyssä nuorten mielestä.
Sekä yksinäisyyden kokemukset, että niiden osuus, joilla ei ole yhtään luottamuksellista ystävää, ovat moninkertaisia verrattuna nuoriin keskimäärin (Nuorisobarometrin perusotos). Myös luottamus muihin ihmisiin on muita matalampaa. Työn ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten yhteenkuuluvuuden tunne suomalaiseen yhteiskuntaan on muita löyhempää. Erityisesti erottuu Helsinki, jossa yhteenkuuluvuus yhteiskuntaan on selvästi muita alueita heikompaa.
Yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen ja mukana olo politiikassa on harvinaista, etenkin pojat vaikuttavat vierastavan politiikkaa. Enemmistö sanoo kuitenkin kannattavansa demokratiaa, mutta niin äänestysaikeet kuin usko päättäjiin ovat vähäisiä.
Pessimismiä, lohduttomuutta, ei radikalisoitumista
Vaikka vain vähemmistö pitää yhteiskuntaa reiluna, ei varsinaisia radikalisoitumisen merkkejä haastatteluaineistossa kuitenkaan juuri ole. Pikemminkin kokonaiskuva työn ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten kokemuksista on passiivinen, monin paikoin pessimistinen ja lohduton, mutta osin toiveikaskin.
Monilla nuorilla on näkemystä, miten tilannetta heidän osaltaan voitaisiin parantaa. Kyselylomakkeen lopussa nuorilla oli mahdollisuus sanoa terveisensä suoraan:
”Palautetta kotikunnalle päihderiippuvaisen näkökulmasta: tänne tarvitaan yhteistyötä lähikuntien kanssa päihdekuntouttavaan toimintaan liittyen.”
”Nuorten taidetyöpajan toiminta on arvokasta. Kaiken avun elämässäni olen saanut täältä. Pajat ja etsivätyö on samassa talossa.”
”Transseksuaalisuutta koskeva laki on vanhentunut, epäoikeudenmukainen ja epäinhimillinen!”
”Syy nuoren syrjäytymiseen harvemmin on yksilössä…”
Sekä nuoret, etsivät nuorisotyöntekijät että tutkijat kokivat mielekkääksi kerätä nuorten näkemyksiä nyt toteutetulla tavalla. Aineistoa näin keräämällä myös jatkossa edistetään yhteiskunnan kehittymästä yhdenvertaisemmaksi – muutoin kehitys tapahtuu vain niiden ehdoilla, joiden ääni helpoiten kuuluu.
Ja kuten yksi nuorista totesi: ”Palataan aiheeseen kun tavataan.”
Aineiston keräsivät etsivät nuorisotyöntekijät henkilökohtaisin haastatteluin syyskuussa ja lokakuussa 2017. Kysymykset koskivat lähinnä hyvinvointia, tulevaisuutta, demokratiaa ja julkisia palveluja. Haastatellut nuoret (N=117) olivat Helsinki-Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Keski-Suomesta ja Kainuusta. Tutkimus jatkuu nuorten syvähaastatteluin ja rekisteriaineiston analyysein.
Aineistokoosteen tiedot
Anu Gretschel & Sami Myllyniemi (2017): Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Saatavissa pdf:nä osoitteesta: https://urly.fi/RLT.
Aineistonkeruun toteutti Nuorisotutkimusverkosto.
Yhteystiedot
Sami Myllyniemi
Tilastotutkija, VTM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
p. 040 7151 721
Anu Gretschel
Erikoistutkija, FT
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
p. 040 516 91 89
Työn tilaajana toimi valtioneuvoston kanslia. Sitä hyödynnetään professori Juho Saaren johtamassa eriarvoisuustyöryhmässä.