Nopeasti modernisoituva yhteiskunta pakotti 1950–1960-luvun nuoret valitsemaan ammattinsa vailla edeltävien sukupolvien mallia
Mitä nuoret pitivät 1950- ja 1960-luvulla itselleen mahdollisena, toivottavana tai todennäköisenä tulevaisuutena? Historia on osoittanut, että noilla vuosikymmenillä koulutukseen tehty sijoitus kantoi hedelmää sekä yksilöiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Yhä useampi nousi keskiluokkaan, ja inhimillisen pääoman koheneminen paransi tuottavuutta ja sai aikaan talouskasvua. Myös elintason nousu ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat osa myönteistä kierrettä. Nuoret tarttuivat innolla uusiin, nouseviin ammattimahdollisuuksiin, ja teknologian kehitykseen liittyneet pelot osoittautuivat myöhemmin vääriksi, ilmenee Helsingin yliopistossa 31.3. tarkastettavasta Sinikka Selinin väitöskirjasta Mikä sinusta tulee isona? Koulutus- ja ammattisuunnitelmat 1950–60-luvun Helsingissä.
Suuren valinnan edessä
Oppivelvollisuutensa suorittaneet 15–17-vuotiaat olivat nykynuorten tapaan suurten valintojen edessä. Nopeasti modernisoituvassa yhteiskunnassa nuoret eivät voineet ottaa mallia edellisestä sukupolvesta aiempaan tapaan. Koneellistumisen ja automaation pelättiin hävittävän työpaikkoja ja aiheuttavan työttömyyttä. Kehittyvä teknologia sekä elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset kuitenkin lisäsivät työelämän ammattitaitovaatimuksia ja korostivat muodollisen koulutuksen merkitystä. Vielä 1950-luvun alussa työnteolla oli hyvin keskeinen asema nuorten suunnitelmissa, mutta se antoi seuraavina vuosikymmeninä sijaa niin yleissivistävälle kuin ammatilliselle koulutukselle.
Ajallisen muutoksen lisäksi väitöskirja valottaa nuorten suunnitelmia heidän sukupuolensa, perhetaustansa ja siihenastisen koulutuksensa näkökulmista. Rinnakkaiskoulujärjestelmän aikaan, ennen peruskouluun siirtymistä ikäluokka oli jaettu kahtia jo kymmenvuotiaina. Perheen yhteiskuntaluokka oli keskeinen taustatekijä sille, suorittiko nuori oppivelvollisuuttaan kansakoulussa vai oliko hän pyrkinyt ja päässyt laajemmat työ- ja koulutusmahdollisuudet avanneeseen oppikouluun. Valtaosa kansakoulun jatkoluokkia, myöhempää kansalaiskoulua käyneistä nuorista oli työväenluokkaisia, kun taas oppikoululaisista suurin osa kuului keskiluokkaan vanhempiensa ammatin perusteella. Perhetausta ja siihenastinen koulutus suuntasivat nuorten ammattiasemasuunnitelmia. Ammattialan valintaan suurin vaikutus oli sukupuolella. Nuorten aikeet noudattelivat ammattirakenteen sukupuolittunutta jakoa ”miesten ja naisten töihin”. Ainoastaan yksi ammatti, mainospiirtäjä, oli sellainen, josta haaveilu yhdisti nuoria koulutaustasta ja sukupuolesta riippumatta.
”Elinkeino- ja ammattirakenteet uudistuvat ensisijaisesti työmarkkinoille tulevien uusien sukupolvien kautta. Tulevaisuudesta voi esittää vain valistuneita arvauksia, mutta nuorten valinnoilla on suuri vaikutus tulevaan kehitykseen. Tulee myös muistaa, että vaikka nuorten suunnitelmat vaikuttaisivat ylioptimistisilta, toiveikkuudella oli – ja on edelleen – tärkeä merkitys, sillä se auttaa nuoria heidän tavoitteidensa asettelussa ja niihin pyrkimisessä”, korostaa Sinikka Selin.
FM Sinikka Selinin Helsingin yliopistossa perjantaina 31.3. tarkastettava väitöskirja Mikä sinusta tulee isona? käsittelee 1950–60-luvun helsinkiläisnuorten koulutus- ja ammattisuunnitelmia. Tutkimus perustuu ainutlaatuiseen ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä muodostuneeseen aineistoon, joka antaa äänen nuorille itselleen.
Teoksen tiedot
Sinikka Selin: Mikä sinusta tulee isona? Koulutus- ja ammattisuunnitelmat 1950–60-luvun Helsingissä.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 191, sarja: Tiede, ISBN 978-952-7175-31-6, ISSN 1799-9219, kl 92.74, 38.8, 463 s., nid, sisältää mustavalkokuvia, 30 euroa
Kirjan tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat
Kirja tulee myyntiin seuraaviin kirjakauppoihin Helsingissä: Kurvin Kirja (Hämeentie 48), Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7) ja Tiedekirja (Snellmaninkatu 13). Myös muihin kirjakauppoihin kirjaa voi tilata.
Lisätietoja
Sinikka Selin
tohtorikoulutettava
puh. 050 380 4273
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.