Lasten ja nuorten kuuleminen keskiöön palveluiden kehittämisessä
Lasten ja nuorten kokemukset osattomuudesta ja ohipuhumisesta palveluiden piirissä ovat tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella edelleen hälyttävän yleisiä, vaikka osallisuuden haaste on tunnistettu palvelukentällä jo pitkään. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat voimakkaassa muutoksessa, ja palveluiden kehittämistyössä lasten ja nuorten kokemustiedon kuunteleminen on välttämätöntä. Tämä on lapsen oikeuksien sopimuksen kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville viranomaisille asettama vaatimus.
Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) käynnisti lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevan tiedonkeruun palveluiden kehittämistyön tueksi. Lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien palvelujensa kehittämiseen on yksi muutosohjelman lähtökohdista.
Tältä pohjalta on syntynyt katsaus Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä – Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Katsauksessa on käyty läpi 224 tutkimusta ja selvitystä, jotka koskevat lasten ja nuorten kokemuksia niin koulun, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajanpalveluiden kuin sosiaali- ja terveysalan palveluiden piirissä. Katsauksen ovat toteuttaneet Nuorisotutkimusseuran tutkijatohtori Marja Peltola ja tutkija Jenni Moisio.
– Selvitys osoittaa, että koulutuksen olisi nykyistä paremmin tuettava palveluiden ammattilaisia lasten ja nuorten tiedon arvostamiseen, osallistamisen monipuolisiin menetelmiin sekä vuorovaikutustaitoihin. Tutkimustietoa tarvittaisiin lisää lasten ja nuorten kokemuksista vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä perusterveydenhuollosta, toteaa Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Katsauksen perusteella tunne kuulluksi tulemisesta, yksilöllisestä kohtaamisesta ja vaikutusmahdollisuuksista on lasten ja nuorten hyvän palvelukokemuksen ytimessä. Vaikka lapset ja nuoret näkevät paljon hyvää heille tarjotuissa palveluissa, läpi tarkasteltujen palvelusektorien toistuvat kokemukset mielipiteiden sivuuttamisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien puutteesta.
– Osallisuutta tukevat pitkäaikaiset ja luottamukselliset kohtaamiset ammattilaisten ja lasten ja nuorten välillä. Palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus sekä lasten ja nuorten yhdenvertainen kohtelu ovat osallisuuden edellytyksiä. Vastaavasti ongelmat ja kitkat kohtaamisissa ja yhdenvertaisuuden huomioinnissa heikentävät lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia, toteaa Peltola.
– Nuorten arjessa myös vertaisryhmillä on suuri merkitys. Vertaissuhteiden potentiaalin huomioimisen ja niiden kipukohtiin puuttumisen tulisi olla osa palveluiden ammattilaisuutta, muistuttaa Moisio.
Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä – Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon julkaistaan 28.3.2017 NUORI2017-tapahtumassa.
Marja Peltola & Jenni Moisio: Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä – Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia
koskevaan tietoon
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 190, sarja: Kenttä
ISSN 1799-9219, verkkojulkaisuja 112
ISSN 1799-9227
ISBN 978-952-7175-29-3 (nid.)
ISBN 978-952-7175-30-9 (PDF)
119 s., nid,12 euroa
Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat. Verkossa julkaisu tulee osoitteeseen http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut.
Lisätietoja
Marja Peltola
puhelin 020 755 2667
sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Jenni Moisio
puhelin 045 651 8202
sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
