Uusin Näkökulma käsittelee huippu-urheilijaksi ja taiteilijaksi kasvamista 2000-luvun Suomessa
Järjestyksessään 25. Näkökulma käsittelee huippu-urheilijuutta ja taiteilijuutta. Se perustuu vuosina 2012–2015 toteutettuun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tutkimushankkeeseen Menestyjien elämänkulku – selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä.
Hankkeessa toimineet vastaava tutkija Mikko Salasuo ja tutkija Mikko Piispa luovat katsauksen hankkeen keskeisiin tuloksiin ja vertailevat urheilijoiden ja taiteilijoiden elämänkulkuja. Näkökulma käsittelee aihetta mm. perheen merkityksen, elämänkulun siirtymien sekä monikulttuurisuuden kautta.
Huippu-urheilijaksi kasvamisessa keskeistä on lapsuuden liikuntaharrastamisen monipuolisuus ja hauskuus. Kokeilujen kautta löytynyt oma laji ja nautinto luovat niin syvän suhteen lajiin, että se kannattelee huipulle saakka. Lisäksi huomionarvoista on se, että huipulle päässeillä urheilijoilla lajiharrastus vakavoitui vasta noin 12 ikävuoden jälkeen. Salasuo ja Piispa kritisoivat nykyistä järjestelmää siitä, että se vaatii lapsilta liikaa ja liian varhain. Järjestelmä ei palvele liikunnan kevyempää harrastamista eikä tuota huippuja.
Taiteilijaksi kasvamisessa ja kehittymisessä koulutus on tietynlainen kulmakivi. Koulutusvalintoja ohjaa useimmiten teini-iän lopulle ajoittuva "oivallus taiteilijuudesta", joka toimii alkukipinänä sille, että suhde taiteelliseen työhön muuttuu kutsumukselliseksi. Koulutusta seuraava etsikkoaika puolestaan määrittää sen, tuleeko taiteesta todella ammatti vai ei.
Menestyjien elämänkulku -hanke käynnistyi tarpeesta saada tutkittua tietoa liikuntapolitiikan käyttöön suomalaisten huippu-urheilijoiden elämästä, kasvusta ja kehittymisestä. Tiedontarve oli paitsi akateeminen myös yhteiskunnallinen. Menestyneet taiteilijat otettiin mukaan siksi, että kahden hyvin erilaisen elämänalueen tutkiminen avaisi laajemmin huipun saavuttamisen taustalla olevia mekanismeja. Tutkimushanke valottikin onnistuneesti nuorten elämänkulkuja sekä tarjosi lähtökohtia tulevalle tutkimukselle ja politiikalle. Nyt on aika syöttää pallo takaisin kentälle.
– Ensisijaista olisi saada urheiluväki kiinnostumaan tutkimustiedosta. Dialogi tutkimuksen ja urheilun välillä on olematonta, jonka vuoksi lähes yksinomaan kokemustietoon ja perinteisiin nojaavat käytännöt eivät palvele huippu-urheilua ja sivutuotteena tuhoavat lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia, huomauttavat Salasuo ja Piispa.
Lue Salasuon ja Piispan tarkempi analyysi: Urheilijuutta ja taiteilijuutta tutkitun tiedon pohjalta.
Nuorisotutkimusverkoston Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.
Keskustelutilaisuus Exceptional Life Courses -kirjasta
Tiistaina 31.5.2016 klo 16–17 järjestetään suomenkielinen keskustelutilaisuus Exceptional Life Courses – Elite Athletes and Successful Artists in 2000s Finland -kirjasta Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki). Tämä uunituore kirja on lyhennetty englanninkielinen versio teoksista Taiteilijan elämänkulku ja Huippu-urheilijan elämänkulku. Kirjasta keskustelevat sen kirjoittaneet Mikko Salasuo, Mikko Piispa ja Helena Huhta; haastattelijana toimii Antti Häkkinen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.
Lisätiedot:
Mikko Salasuo
Dosentti, VTT, vastaava tutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Mikko Piispa
VTM, tutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Nuorisotutkimusverkoston tiedote 31.5.2016