6. Nuorisokulttuurit ja kulutus / Youth cultures and consumption

Puheenjohtajat: Anna Anttila & Eeva Ahtee (Helsingin kaupunki) 

Työryhmässä on neljä esitystä, joiden abstraktit ovat alla. 

1. Susan Eriksson (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu): Vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa - integraation ja erottautumisen pyrkimyksiä
2. Arseniy Svynarenko (Nuorisotutkimusverkosto) & Olli Haanpää (Tampereen yliopisto): Pokémon GO: a hybrid reality game that fosters youth mobility and new solidarities
3. Amit Mittal, Deepika Jhamb & Sahil Gupta (Chitkara University, India): Young Consumers in Emerging Markets: The Future of Marketing
4. Janne Poikolainen (Nuorisotutkimusverkosto): ”Ei oo lasten terveellistä fanittaa tuollaista" - Popidolit, lasten musiikinkulutuksen muutos ja lapsuuden häilyvät rajat

1. Vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa - integraation ja erottautumisen pyrkimyksiä

Susan Eriksson (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu)

Alustus käsittelee Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2015-2018 rahoittaman tutkimushankkeen tuloksia, joka koskee vammaisten nuorten asemaa liikunnallisissa nuorisokulttuureissa. Tutkimusta toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisella kenttätyömenetelmällä eri liikuntalajien parissa sekä webropol-kyselynä. Aineiston valossa vammaisten nuorten mahdollisuudet harrastaa liikuntaa eivät kaikkialla näyttäydy yhdenvertaisina muihin nuoriin nähden. Urheiluseuroissa ja liikuntapaikoilla ei välttämättä ole tarjolla esimerkiksi erityistä tukea, nuorilta saatetaan evätä mahdollisuus tulla harrastamaan tai nuori saattaa joutua selittelemään tai perustelemaan haluaan osallistua. Liikunnan harrastamista yhdessä muiden kanssa saattaa hankaloittaa myös muiden nuorten kielteiset asenteet. Vammaisten henkilöiden liikunnallinen toiminta onkin usein eristäytynyt muista liikunnallisista yhteisöistä kokonaan omaksi erityisliikunnan saarekkeekseen. Kuitenkin erityisliikunnallinen yhteisöllisyys näyttäytyy aineistossamme hyvin tärkeänä elämän mielekkyyden kannalta ja vammaisten nuorten liikunnalliset yhteisöt muodostavat omia liikuntakulttuurejaan, joissa liikunnallisilla taidoilla erottautuminen ja hauskanpito on keskeistä. Aineistomme valossa vammaisuudelle perustuva kulttuurinen erillisyys ei kuitenkaan vallitse kaikkialla - jotkut vammaisuudelle perustuvat liikuntalajit ovat imaisseet sisäänsä muitakin harrastajia, eikä näissä kulttuureissa esiinny kielteisiä asenteita vammaisuutta kohtaan.

2. Pokémon GO: a hybrid reality game that fosters youth mobility and new solidarities

Arseniy Svynarenko (Nuorisotutkimusverkosto)

Olli Haanpää (Tampereen yliopisto)

Since July 2016 millions of children, young people and adults play a Pokémon GO hybrid reality game (HRG). Players walk hundreds kilometers with smartphones in their hands searching for virtual creatures on the real streets of the cities, collecting items from virtual PokeStops assigned to landmarks, and fighting battles for the control of Gyms. Our research of young people playing Pokémon GO in Helsinki is part of Digital Youth in Media City project. The field stage of this research was conducted in Helsinki in April-August 2017. We employed methods of interviews with players, ethnographic observations of players’ activity in physical urban spaces, and we also analyzed the maps where presentation of real world objects (districts, streets, roads, parks) was combined with virtual objects of Pokémon GO game (Gyms and Poke Stops). Our findings demonstrate that Pokémon GO application had a remarkable effect on young people’s mobility in the city by expanding the geography of mobility and altering players’ the routine routes to school or work. HRG increased young people awareness of the city spaces and landmarks, they experience urban spaces as hybrid spaces. Pokémon GO game intensified communication between players and non-players in public places, as well as intergenerational contacts. Furthermore, Pokémon GO HRG lead to emergence of new solidarities in the form of online and offline communities in neighborhoods. Players establish and control online groups, use social media to coordinate gaming activity, meetings, building teams. Players through control over virtual gyms also claim to themselves control over the physical urban spaces, redefine the borders of own territories in the city.

3. Young Consumers in Emerging Markets: The Future of Marketing

Amit Mittal, Deepika Jhamb & Sahil Gupta (Chitkara University, India)

The study focuses on young people in India as a consuming class. The study tracks the consumption pattern of young consumers and compares with older consumers. Developing countries in Asia (especially South Asia) and Africa have a significant number of young people in contrast to the developed countries which have ageing populations. The consumer behaviour of young people shall be analysed for a select category of goods and services.

4. ”Ei oo lasten terveellistä fanittaa tuollaista" - Popidolit, lasten musiikinkulutuksen muutos ja lapsuuden häilyvät rajat

Janne Poikolainen (Nuorisotutkimusverkosto)

Populaarimusiikki ja siihen liittyvä fanius ovat ilmiöitä, jotka on perinteisesti yhdistetty ennen kaikkea nuorisoon ja nuorisokulttuuriin. Viime vuosina tutkijat ja media ovat kuitenkin alkaneet havahtua tämän ikäasetelman murtumiseen ja siihen, että populaarimusiikin kulutus ja musiikkifaniuden muodot ovat levinneet yhä näkyvämmin myös nuorisokulttuurin ulkopuolelle. Populaarimusiikin tutkimuksessa yleisöjen ja faniyhteisöjen ikärakenteen muutosta koskeva tutkimus on kuitenkin keskittynyt lähinnä ikääntyviin pop- ja rockfaneihin. Samalla heidän osakseen saama huomio on jättänyt varjoonsa sen, että populaarimusiikki- ja fanikulttuuri on saanut entistä vankemman roolin myös yhä pienempien lasten arjessa.

Esityksessäni pohdin sitä, miten internetin ja mobiiliteknologian yleistyminen sekä digitaalisten mediasisältöjen viimeaikainen kehitys ovat vaikuttaneet lasten musiikinkulutukseen ja fanikulttuuriseen osallisuuteen. Toiseksi tarkastelen sitä, millaisia eettisiä ja kasvatuksellisia jännitteitä lasten kasvavassa määrin itseään vanhemmille yleisölle suunnattuun musiikkiin painottuvat musiikkimieltymykset ovat nostaneet esiin. Tässä suhteessa keskityn erityisesti poptähti Sannin ja hänen lapsifaniensa ympärillä käytyyn kiivaaseen julkiseen keskusteluun sekä siinä esiin nousseisiin vastuukysymyksiin.