10. Ohjausta ja valmennusta

Tässä työryhmässä on kolme esitystä, joiden abstraktit ovat alla. 

  1. Mirja Määttä (Keski-Suomen ELY-keskus): Ohjaamoja tutkimassa - valtavirtaa ja sivujuonteita
  2. Päivi Pukkila, Jaakko Helander & Simo Uusinoka (HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu): Miten nuoret kokevat monialaisen yhteistyön Ohjaamoissa?
  3. Anne Surakka & Reija Paananen (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sokra-hanke): Lisää hyvinvointia kohtuullisilla kustannuksilla: tutkimus valmennuspajatoiminnan kustannuksista ja vaikutuksista

1. Ohjaamoja tutkimassa - valtavirtaa ja sivujuonteita

Mirja Määttä (Keski-Suomen ELY-keskus)

Nuorten monialaisia Ohjaamo-palvelupisteitä on nyt nelisenkymmentä. Niillä tuetaan alle 30-vuotiaiden itsenäistymisen edellytyksiä ja tasoitetaan polkuja työelämään. Esittelen Ohjaamo-toiminnan keskeisiä tavoitteita, työtapoja ja haasteita tuoreen toimittamani kokoomateoksen pohjalta. Kirja avaa näkökulmia Ohjaamojen tutkimukseen ja kehittämiseen. Siihen ovat kirjoittaneet Ohjaamoissa työskentelevät eri alojen ohjaajat sekä projektipäälliköt, Ohjaamo-toimintaa tukevat ja sitä ohjaavat tahot sekä tutkijat. Millaisen kuvan Ohjaamo-toiminnan nykytilasta kirja avaa? Jääkö jotain oleellista huomaamatta? Millä tavalla nuorten palvelu- ja työelämäkokemuksia kannattaisi jatkossa tarkastella valtakunnallista, mutta paikallisin maustein toteutettua, Ohjaamo-palvelua kehitettäessä?


2. Miten nuoret kokevat monialaisen yhteistyön Ohjaamoissa?

Päivi Pukkila, Jaakko Helander & Simo Uusinoka (HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Suomeen on syntynyt valtakunnallinen matalan kynnyksen Ohjaamo-verkosto. Tavoitteena on vastata monialaisesti ja -ammatillisesti nuorten työllisyyden, koulutuksen ja arjen hallinnan ohjauspalveluista. Tyypillisesti Ohjaamoissa työskentelee nuorisotyön, työllistymisen, koulutuksen ja hyvinvoinnin ammattilaisia. Yksi keskeinen Ohjaamo-toiminnan tavoite on, että nuorten osallisuus näkyy Ohjaamojen toiminnassa. Monialaista ja -ammatillista yhteistyötä on tutkittu suhteellisen runsaasti. Sen sijaan vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten nuoret kokevat monialaisen ja -ammatillisen asiakastyön ja oman osallisuutensa siinä. Tarkastelemme esityksessämme, miten monialaisuus ja osallisuus näyttäytyvät nuorten kokemana Ohjaamoissa. Esitys perustuu Ohjaamoista keräämäämme havainnointi- ja haastatteluaineistoon, jota analysoimme laadullisesti. Lisäksi peilaamme nuorten kokemuksia Ohjaamo-työntekijöiltä kerättyyn monialaisen yhteistyöosaamisen mittarilla kerättyyn aineistoon. Haastamme esityksessämme pohtimaan Ohjaamojen asemaa osana nuorisopalveluiden kenttää sekä nuorten osallisuuden vahvistamista heille suunnatuissa palveluissa.


3. Lisää hyvinvointia kohtuullisilla kustannuksilla: tutkimus valmennuspajatoiminnan kustannuksista ja vaikutuksista

Anne Surakka & Reija Paananen (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sokra-hanke)

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys ovat keskeisiä riskitekijöitä nuorten syrjäytymiseen johtavalla polulla. Useissa hankkeissa on pyritty tukemaan nuorten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Tietoa aktivointitoimenpiteiden vaikutuksista ja niistä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta on kuitenkin olemassa vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, alle 29-vuotiaille tarkoitetun valmennuspajatoiminnan kustannuksia ja vaikutuksia.

Tulokset osoittivat, että pajajaksolla oli myönteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen. Pajatoiminnan kustannuksia arvioitaessa käytettävien resurssien ja toiminnasta saatavien hyötyjen suhdetta voitiin pitää vähintäänkin kohtuullisena ja toimintaa perusteltuna sekä kunta- että kansantalouden näkökulmasta. Tutkimuksen nuorista suurella osalla tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät ja heillä oli enemmän tavoitteita elämälleen sekä pyrkimyksiä oman elämäntilanteensa parantamiseen. Nuorten vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen ja osallistuminen pajan erilaisiin toimintoihin paranivat ja yhä useampi kykeni hoitamaan asioitaan omatoimisesti pajan ulkopuolella. Myös nuorten sijoittumisen osalta tulokset olivat erittäin hyviä: yli 60 prosenttia valmennuspajan asiakkaista siirtyi pajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään, kun valtakunnallisen työpajakyselyn kokonaistilaston mukaan näitä siirtymiä oli keskimäärin hieman yli 40 prosentilla asiakkaista. Suurella osalla asiakkaista oli erilaisia oppimisen ja mielenterveyden häiriöitä. Palveluun kiinnittymättömillä henkilöillä oli puolestaan taustalla yleisimmin hoitamattomia päihde- ja mielenterveysongelmia.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevatkin näkemyksiä siitä, että monet syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilöllisesti räätälöityä tukea: pelkkä opiskelu- tai työpaikan tarjoaminen ei riitä. Palvelujärjestelmän on sitouduttava asiakkaisiin ja vahvistettava ennen kaikkea yksilöiden osallisuutta ja toimijuutta. Tutkimuksessa osoitetaan, että nuorten hyvinvointia pystytään lisäämään erittäin kohtuullisilla kustannuksilla, ja matalan kynnyksen valmennuspajatoiminnan avulla koulutuspolut ja työelämään siirtyminen ovat todellisia mahdollisuuksia yhä useammalle heikoimmassa asemassa olevalle. Tuloksia syvennetään jatkossa selvittämällä tutkimuksen kohderyhmän muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja palveluiden käytön kustannuksia. Tämä mahdollistaa myös valmennuspajatoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden arvioimisen.