Elokuussa käynnistyneessä hankkeessa tarkastellaan tilastollisin menetelmin, mitä ja millaisia palveluita lapset ja nuoret ovat käyttäneet koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana ja miten palvelut ovat heidän tarpeisiinsa vastanneet.
Lue lisää
Tämän vuoden Nuorisotutkimuspäivät järjestetään teemalla 2020-luvun uusi nuoriso. Päivät järjestetään 5.-6.11.2020 Tampereen yliopistolla tai tarvittaessa osin tai kokonaan virtuaalisesti. Call for papers on auki 20.9. asti.
Lue lisää
Animesta ja mangasta on tullut 2000-luvulla merkittävä osa suomalaista nuoriso- ja mediakulttuuria, mutta suurelle yleisölle niiden maailma on edelleen melko tuntematon. Keväällä alkanut Fanikulttuuri. Nyt -kirjoitussarja jatkuu sarjakuvatutkija Essi Variksen japanilaista populaarikulttuuria ja siihen liittyvien fani-ilmiöiden monipuolista kirjoa esittelevällä julkaisulla.
Lue lisää
Teetkö gradua nuoruuteen, koulutukseen- ja työelämäsiirtymiin, ohjaukseen tai tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä teemoista? Osallistu Nuorisotutkimusseuran suosittuun gradupäivään, jossa voit saada arvokkaita näkemyksiä ja kommentteja opinnäytteeseesi nuorisotutkimuksen asiantuntijoilta ja muilta opiskelijoilta.
Lue lisää
Kuinka monta tutkimushanketta Nuorisotutkimusverkostossa oli käynnissä vuonna 2019? Millaisia tutkimuksia julkaistiin? Mistä Nuorisotutkimusverkoston rahoitus koostuu ja montako henkilöä organisaatiossa työskentelee? Nuorisotutkimusverkoston vuosikatsaus toimii tiivistelmänä vuoden 2019 keskeisimmästä toiminnasta.
Lue lisää
Nuorisotutkimusseuran puheenjohtajana on vuoden 2019 alusta lähtien toiminut Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Nuorisotutkimusseura on Honkatukialle vuosien varrelta tuttu yhteisö, jonka parissa hän on toiminut mm. tutkijana ja muutaman kuukauden myös tutkimusjohtajan sijaisena.
Lue lisää
Nuorisotutkimusverkoston käytössä olleiden sähköpostilistojen tilalle on tullut uusi uutiskirjeen. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tai ehdota siihen sisältöä!
Lue lisää
Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019 selvittää nuorten kuvaa työstä ja yrittäjyydestä. Barometrissa tarkastellaan työn luonteen ja työn teettämisen tapojen muutosta, mutta pääpaino on erityisesti nuorten omissa kokemuksissa ja näkemyksissä työelämästä ja sen tulevaisuudesta.
Tulosten mukaan nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa. Samalla työelämän pelätään kuormittavan niin, että joko itse tai muut uupuvat. Työelämä ei nuorille näyttäydy epävarmana, vaikka osa kantaakin huolta työn riittävyydestä tai mahdollisuudesta pysyvään työhön.
Kirjasta on saatavilla myös maksuton verkkojulkaisu. Barometrin infografiikan voi lukea täältä.
Lisää koriinMiten kahdeksasluokkalaiset kokevat Taidetestaajat-hankkeen taidevierailut luokkansa kanssa? Millaisia ennakkoajatuksia heillä vierailuista on? Ovatko he halukkaita tekemään vastaavia vierailuja uudelleen?
Minkälaista kulttuurista toimijuutta ja osallisuutta hanke tarjoaa nuorille? Millaisia ovat onnistuneen taidevierailun reunaehdot nuorten näkökulmasta?
Kirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa tästä linkistä.
Lisää koriin
Finland has developed a well-established youth work education and training system which helps youth workers in different stages of their careers learn the values and practices of the youth work community. This report analyses the core values and principles of Finnish education and provides both an overview of the educational system and a detailed description of youth work education.
The publication is available free of charge here.
Lasten ja nuorten tekemässä taiteessa on sille omintakeista ainesta, joka puuttuu muista kulttuurin tuotteista. Siksi se on tallentamisen ja tutkimuksen arvoista. Jälkikuvia, kuvan jälkiä – Lasten ja nuorten taiteen tallentaminen ja tutkiminen -kirja on keskustelun avaus lasten ja nuorten tuottaman kulttuuriperinnön tallentamisesta ja tutkimisesta.
Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla -raportti selvittää kuntien kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluiden tuottamista lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien ja erityisesti harrastustakuun ajatuksen näkökulmasta. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastamismahdollisuuksien edistämiseksi tehtävää työtä.
Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuurin muoto. Sen osa-alueet – DJ-toiminta, rap-musiikki ja -lyriikka, breikkaus ja graffiti – ovat kehittyneet sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa että kukin omaan suuntaansa. Kirja Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin sen koko kehityskaaren ajalta: vuosien 1983–1984 vaihteesta nykyhetkeen asti.
Lisää koriin
Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II -teoksessa käsitellään lasten ja nuorten tutkimuksen etiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Teoksessa selvitetään tutkimuseettisen sääntelyn alueella tapahtuneita viimeaikaisia muutoksia, kuten EU:n tietosuoja-asetuksen seurauksia käytännön tutkimustyölle sekä ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin kysymyksiä.
Lisää koriinKirja tarkastelee koulutuksen ja työn marginaaliin päätyneiden nuorten toimijuuden rakentumista nuorten elämänpolkujen sekä ammatillisen ohjaustyön näkökulmasta. Siinä ohjaus ymmärretään laajasti osana julkisia palveluita tehtynä kohtaamistyönä nuorten elämän suunnanotoissa ja siirtymissä.
Lisää koriin
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on haastattelututkimus, jossa tarkastellaan 6–29-vuotiaiden vapaa-aikaa ja siihen liittyviä trendejä. Tutkimussarjassa keskitytään harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Sisällöllinen painopiste on lasten ja nuorten omissa näkemyksissä, kokemuksissa ja tulkinnoissa.
Lisää koriin
