Mökkeilystä kuulee usein puhuttavan vanhempien ikäluokkien harrastuksena, joka ei nykynuorisoa niinkään enää innosta. Tähän puheeseen sisältyy monesti huolta tai epävarmuutta suomalaisen mökkikulttuurin jatkuvuudesta. Mökkien hinnat ovat laskeneet, kun nuoremmat sukupolvet eivät osta itselleen uusia loma-asuntoja. Kaikki eivät halua omakseen edes vanhempiensa hankkimia mökkejä. Nuorten aikuisten parissa tehdyt kyselytutkimukset ovat avanneet asiaan toisenlaista näkökulmaa. Niiden tulokset viittaavat siihen, että mökkeily kiinnostaa suomalaisia jatkossakin, mutta se on saamassa uusia muotoja: oman mökin omistamisen sijaan nykynuoria kiinnostaa usein esimerkiksi mökkien yhteiskäyttö ja vuokraaminen. Tästä näkökulmasta mökkikulttuurin tulevaisuus näyttää turvatummalta.
Mutta mikä merkitys mökkeilyllä on nuorille tässä ja nyt, osana heidän nuoruutensa maisemaa? Tätä on päättänyt ryhtyä selvittämään nuorisotutkija Janne Poikolainen, joka tekee tutkimustaan Nuorisotutkimusverkoston yhteydessä henkilökohtaisella apurahallaan.
– Nuorten mökkeilyä koskeva keskustelu on keskittynyt usein siihen, mikä merkitys nuorilla ja heidän vapaa-ajantottumuksillaan on mökkikulttuurille ja sen kehitykselle – ei niinkään toisin päin. Oma ajatukseni on lähestyä aihetta selkeämmin nuorisotutkimuksen näkökulmasta, ”nuoret edellä”. Nuoren polven mökkeily ei ole vain tulevaisuudenkysymys, vaan myös tärkeä osa monen tässä hetkessä nuoruuttaan elävän suomalaisen vapaa-ajanviettoa, toteaa Poikolainen.
Poikolaisen tarkastelun keskiössä tulevat olemaan alle 18-vuotiaat mökkeilijät, jotka ovat jääneet pitkälti sivuun aiemmasta mökkikulttuuria ja vapaa-ajanasumista koskevasta tutkimuksesta. Mökkeily on jäänyt vapaa-ajanvieton muotona vähälle huomiolle myös nuorisotutkimuksen piirissä. Aihetta lähestytään tutkimushankkeessa ensisijaisesti laadullisin menetelmin, haastatteluiden kautta. Lisäksi Poikolainen on pohtinut mahdollisuuksia osallistaa nuoria tutkimuksentekoon valokuvaamisen muodossa.
Hankkeen rahoituksesta vastaa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon maakuntarahasto, ja tutkimuksen kohdekuntana on maan mökkivaltaisimpiin pitäjiin kuuluva Mäntyharju. Paikkakunta on tullut Poikolaiselle tutkimuskohteena tutuksi, sillä hän viimeistelee parhaillaan entisen kotikuntansa historian kolmatta osaa. Teos ilmestyy kesällä 2020. Tyyliltään se edustaa uudenlaista paikallishistoriaa.
– Teos keskittyy lähihistoriaan, tarkemmin sanottuna vuosiin 1980–2010. Lisäksi paikkakunnan vaiheita tarkastellaan perinteisestä poiketen neljän pääteeman kautta. Teoksessa on myös nuorisotutkimuksellisesti kiinnostavia ulottuvuuksia. Olen käsitellyt kirjassa muun muassa nuorten bändiharrastuksia sekä maaseudun autioitumisen vaikutuksia nuorisoon ja siitä käytyyn keskusteluun, toteaa Poikolainen.
Kiinnostuksen kohteina myös lasten ja nuorten fani-ilmiöt
Poikolainen on tuttu kasvo aiemmilta vuosilta Nuorisotutkimusverkostosta, johon hän tutustui ensimmäisen kerran vuonna 2008 osana Tampereen yliopiston historian opintoihin kuuluvaa korkeakouluharjoitteluaan. Valmistumisen jälkeen alkoivat jatko-opinnot Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian oppiaineessa. Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjassa vuonna 2015 julkaistu väitöskirja Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus käsitteli populaarimusiikin fanikulttuurin muotoutumista Suomessa 1950–1970 -luvuilla. Muita Poikolaisen tutkimusteemoja ovat olleet mm. nuorten maaltamuutto ja nuorison alakulttuureihin liittyvät kysymykset. Omien tutkimushankkeidensa ohella hän on osallistunut mm. Katukulttuuri-teoksen toimittamiseen sekä Nuoruuden sukupolvet-artikkelikokoelman kirjoittamiseen.
Mökkeilyä koskevan tutkimushankkeen lisäksi Poikolainen suunnittelee parhaillaan fanikulttuureihin liittyvän verkkokirjoitussarjan toimittamista. Ajatuksena on syventyä tämän päivän fani-ilmiöiden kirjoon monitieteisesti ja yleistajuisesti. Kirjoitussarjan punaiseksi langaksi Poikolainen kaavailee faniuden ja nuoruuden suhdetta sekä siinä tapahtuneita muutoksia.
– Kirjoitussarjaa on suunniteltu Nuorisotutkimusseuran verkkosivuille, joilla on julkaistu myös aiemmin vastaavantyyppisiä teemakokonaisuuksia. Kirjoittajiksi olen ajatellut pyytää muun muassa nykykulttuurin tutkijoita sekä media- ja musiikintutkijoita. Samalla sarja ennakoi ensi vuoden tutkimushankettani, jossa perehdyn pienten lasten musiikkifaniuteen.
Lisätiedot
Tutkija, VTT Janne Poikolainen
janne.poikolainen@nuorisotutkimus.fi
puh. 050 910 9797