Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 18.12.2009

VERTAISSOVITTELUSTA RATKAISU KOULUN KONFLIKTITILANTEISIIN

Vertaissovittelu on kouluille kehitetty konfliktienratkaisumenetelmä, jota käytetään 359 koulussa. Sovittelussa koulun aikuisvetoisuutta puretaan jakamalla oppilaille vastuuta koulun konfliktitilanteiden hoitamisessa sovittelun keinoin. Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Tomi Kiilakosken tutkimuksessa ”Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella.” Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri (Nuorisotutkimusverkosto, 2009) pohditaan, millaisia muutoksia sovittelun käyttöönotto on tuonut koulukulttuuriin, ja minkälaista yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista sovittelu tuottaa. Tutkimus osoittaa, että vertaissovittelu on tuottanut hyviä tuloksia kouluissa, joissa sitä on käytetty. Oppilaat pystyvät ratkaisemaan koulussa ilmeneviä konflikteja sovittelun avulla.

Oppilaat pystyvät ratkaisemaan itse koulun konflikteja

Vertaissovittelussa joukko oppilaita koulutetaan sovittelijoiksi. Nämä oppilaat ratkovat yleensä nuorempien oppilaiden konflikteja.

- Tutkimuksen mukaan oppilaat pystyvät ratkaisemaan koulussa ilmeneviä konflikteja sovittelun avulla, tutkija Tomi Kiilakoski kertoo. Vertaissovittelusta laaditaan sopimukset, ja nämä sopimukset pitävät. Sekä opettajat että oppilaat ovat tyytyväisiä sovitteluun silloin, kun sitä käytetään. Sovittelua pidetään kouluun hyvin sopivana. Sovittelijaoppilaiden mukaan sovittelu opettaa kuuntelemaan sekä osoittaa, miten konflikteja voidaan ratkaista. Sovittelujen määrä jää oppilaiden mielestä kuitenkin liian vähäiseksi.

Kiilakosken tutkimuksen mukaan sovittelusta hyötyvät eniten ne oppilaat, jotka toimivat sovittelijoina tai joiden kiistoja sovitellaan. Näillä oppilailla on tilaisuus saada ensi käden tietoa sovittelusta. Kouluissa sovitellut asiat ovat yleensä verrattain pieniä ja helposti ratkaistavissa. Myös isompia konflikteja voidaan ratkaista sovittelun keinoin, mutta näin toimitaan harvemmin.

Sovittelu on yksi toimintamalli, joka voi edistää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulussa. Sen kautta perinteisesti aikuisille kuulunutta kurinpitoa voidaan muuntaa suuntaan, jossa oppilaat itse pyrkivät ratkaisemaan konfliktin ja ymmärtämään sen alkusyitä.

Sovittelu kohtaa esteitä

Suomessa vertaissovittelua ei aiemmin ole juuri tutkittu. ”Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella” on laadullisin menetelmin tehty arviointiraportti, joka arvioi suomalaisen koulukulttuurin näkökulmasta millaisia vaikutuksia sovittelun käyttöönotolla on ollut ja tuottaa suosituksia, miten toimintaa voitaisiin kehittää.

Tutkimuksen mukaan sovittelu tuottaa hyviä tuloksia niissä puitteissa, missä sitä käytetään. Toisaalta sovittelun käyttöönoton esteenä on opettaja-, nuoriso- ja koulukulttuurisia tekijöitä.

- Opettajakulttuurin yksilöllisyys voi aiheuttaa, etteivät kaikki opettajat ole ottaneet sovittelua käyttöön, Kiilakoski huomauttaa. Nuorisokulttuurisena esteenä sovittelun hyödyntämisessä puolestaan on nuorten normi, joka kieltää muiden nuorten asioiden kertomisen aikuisille. ”Jos sinä kerrot, joudut epäsuosituksi”, tiivistää tutkimuksessa haastateltu nuori normin rikkomisen vaikutuksia. Tätä ilmiötä voidaan kutsua hiljaisuuden koodiksi. Kun tämä koodi on voimassa, sovitteluun päätyy useimmiten tapauksia, jotka tulevat myös opettajien tietoon.

Julkaisutiedot:
Tomi Kiilakoski: ”Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella.” Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri. Vertaissovittelun ulkopuolinen arviointiraportti. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 30.
ISBN 978-952-5464-68-9

Tilaukset
Verkkojulkaisu on 18.12.2009 vapaasti ladattavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sovittelu.pdf
Julkaisua on mahdollista tilata myös paperiversiona hintaan 8 €. Tilaukset tilauslomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@nuorisotutkimus.fi, puh 020 755 2653

Lisätietoja ja haastattelut:
tutkija Tomi Kiilakoski, puh. 040 504 6432, tomi.kiilakoski@uta.fi