Nuorisotutkimus-lehden kirjoittajaohjeet

Nuorisotutkimus-lehdessä julkaistaan artikkeleita, katsauksia, lektioita, puheenvuoroja, kirja-arvioita ja seminaariraportteja.

Artikkelit ovat empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia. Niiden maksimipituus on 50 000 merkkiä välilyönteineen. Käsikirjoitukset lähetetään ensin toimitukseen sähköpostin liitetiedostona. Artikkelit lähetetään ennen julkaisupäätöstä referee-lausuntokierrokselle niiden tieteellisen tason takaamiseksi.

Katsauksena pidetään jonkin tieteenalan lyhyehköä yleisesitystä, puheenvuoro voi olla poleemisempikin. Katsauksen ja puheenvuoron kummankin maksimipituus on 15 000 merkkiä välilyönteineen.

Lektiot julkaistaan sellaisenaan. Mukaan tulee liittää tieto väitöksen ajankohdasta ja vastaväittäjästä.

Kirja-arvioiden pituus saa olla 4500 merkkiä välilyönteineen. Arvosteltavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi ja sivumäärä liitteineen. Kirja-arvostelujen yhteydessä ei julkaista lähdeluetteloa.

1) LYHENNELMÄ JA KIRJOITTAJAKUVAUS
a) Lähetä artikkelin mukana lyhennelmä (150–250 sanaa, mieluiten englanniksi) English Summaries -palstaa varten.
b) Lähetä seuraavat tiedot itsestäsi kirjoittajat-palstaa varten: oppiarvo, titteli, toimipaikka (esim. yliopisto + laitos).

2) TEKSTI
a) Alaotsikot tulisi rajoittaa kahteen alaotsikkotyyppiin, joita ei numeroida.
b) Kursiivia tai lihavointeja ei tulisi käyttää lainkaan. Artikkelien tai kirjojen nimet pannaan leipätekstissä kuitenkin kursiiviin: Nuorten elinolot -vuosikirja.
c) Noin 40 sanaa ylittävät sitaatit tulisi erottaa muusta tekstistä, jolloin sitaattimerkkejä ei käytetä. Muuten käytä normaaleja sitaattimerkkejä tekstinsisäisissä sitaateissa: ”sitaatti”. Tekstinsisäisissä viitteissä käytä joko tyyliä (Hall 1991, 23–24) tai (Hall 1991). Kun kirjoittajia on enemmän kuin yksi, käytä &-merkkiä.
d) Loppuviitteiden käyttöä tulisi mahdollisuuksien mukaan rajata kohtuulliseksi.
e) Taulukot, kuviot ym. numeroidaan (Taulukko 1) ja otsikoidaan. Niiden mukaan liitetään mahdollisten graafisten esitysten lisäksi myös numerodata taittoa varten.

3) VIITTEET & MUOTOILU
Mahdolliset alaviitteet siirretään loppuviitteiksi. Teksti tulee olla tavuttamattomassa muodossa. Rivinvaihtonäppäintä ei tule erikseen käyttää kuin varsinaisten kappaleenvaihtojen yhteydessä. Sivunumerointia, oikean reunan tasausta tai muita muotoiluja ei tule liioin käyttää.

4) LÄHDELUETTELO
Kaikki tekstissä mainitut teokset tms. tulisi löytyä lähdeluettelosta aakkosjärjestyksessä oheisen mallin mukaan:

Kirjat:
Harinen, Päivi (2000): Valmiiseen tulleet. Tutkimus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalaisuudesta. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 11/2000. Helsinki (kustantajan kotipaikka, ei painopaikka): Nuorisotutkimusseura (kustantaja).

Artikkelit toimitetuissa teoksissa:
Waara, Peter (1998): Border Youth – Inclusion and Exclusion. Teoksessa Helena Helve (toim.): Unification and Marginalisation of Young People. Helsinki: Finnish Youth Research Society, sivunumerot.

Artikkelit lehdissä:
Notko, Marianne (2000): Tyttöjen suhde väkivaltaan ja aggressioon. Nuorisotutkimus 18 (1), 17–25. (Huom! Sivunumeroiden välissä aina pitkä viiva (ajatusviiva), ei yhdysviiva)

Artikkelit toimitetuissa teoksissa:
Waara, Peter (1998): Border Youth – Inclusion and Exclusion. Teoksessa Helena Helve (toim.) Unification and Marginalisation of Young People.Helsinki: Finnish Youth Research Society, sivunumerot.

Artikkelit lehdissä: Notko, Marianne (2000): Tyttöjen suhde väkivaltaan ja aggressioon. Nuorisotutkimus 18 (1), 17–25. (Huom! Sivunumeroiden välissä aina pitkä viiva (ajatusviiva), ei yhdysviiva)

Julkaisemattomat esitelmät ym.:
Leccardi, Carmen (1998): Young Women and the Representation of the Future. Julkaisematon esitelmä NYRI-symposiumissa, Reykjavik 11.–13.6.1998.

Internet-lähteet:
Lähteestä merkitään mahdollinen tekijä, vuosi, dokumentin nimi, http-lähteen osoite (URL) sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on lukenut dokumentin.


Takaisin Nuorisotutkimus-lehden pääsivulle