Hakujulistus

Nuorisotutkimusverkosto rekrytoi 3–4 tutkijaa vuonna 2011 käynnistyvään nuoria sukupolvinäkökulmasta tarkastelevaan tutkimusohjelmaan.

1.Ketkä voivat hakea rahoitusta?

Rahoitusta voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tutkijat.Haku on suunnattu tutkimusuransa eri vaiheissa oleville tutkijoille. Tutkimusrahoitusta myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi, myös lyhyemmät tutkimusjaksot voivat tulla kyseeseen. Palkkauksessa sovelletaan Nuorisotutkimusverkoston palkkamallia.

2. Tutkimusohjelman kuvaus

Tutkimusohjelman tavoitteena on lähestyä sukupolven tematiikkaa monitieteisesti ja monikenttäisesti. Sukupolvea voidaan ohjelmassa lähestyä mm. taloudellisesta, (nuoriso)poliittisesta, kulttuurisesta tai psykologisesta näkökulmasta, historiallista perspektiiviä unohtamatta. Sukupolviteemaa lähestytään ohjelmassa avoimesti niin teoreettisena käsitteenä kuin empiirisenä ilmiönä rajautumatta ennakkoon minkään yksittäisen tieteenalan lähestymistapoihin. Tutkimusohjelman lähtökohtana on pohtia kriittisesti, mikä on sukupolven mieli – niin käsitteenä kuin ilmiönä – kun tarkastelun näkökulmina ovat erityisesti monitieteisen nuorisotutkimuksen kehykset.

Ohjelma pyrkii vahvistamaan keskustelua yhteiskunnan rakenteellisten kysymysten (esim. talous- ja sosiaalipolitiikka) sekä nuorten arjen ja sen nuorisokulttuuristen ilmiöiden välillä. Tällainen vuoropuhelu on nykyisellään suhteellisen ohutta. Tutkimusohjelma mahdollistaa nuoruuden ikävaiheen tarkastelun esimerkiksi elämänkulun, ryhmäsuhteiden tai yksilöpsykologisten näkökulmien kautta. Myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta tai sen katkoksia voidaan analysoida ohjelman tutkimuksissa. Millä tavalla historialliset ja paikalliset ympäristöt jäsentävät näitä yhteisöllisiä suhteita? Milloin kohtaamiset koetaan onnistuneiksi (puolin ja toisin) ja millaista sukupolvien välistä ohipuhumista tapahtuu? Miten erilaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset jaot, kuten sukupuoli, etnisyys, alue tai yhteiskuntaluokka määrittävät arjen sukupolvikokemuksia? Miten perhehistoriat asettuvat nuorisotutkimuksen kysymykseksi? Sukupolvisuhteisiin ja -kokemuksiin liittyviä teemoja voidaan lähestyä yhtä lailla erilaisissa virallisluontoisissa yhteyksissä, kuten koulussa, työelämässä tai viranomaiskohtaamisissa kuin epämuodollisemmissa tiloissa, esimerkiksi vapaa-ajalla – niin fyysisissä kuin virtuaalisissa ympäristöissä.

Sukupolven kautta avautuu mahdollisuus tarkastella mm. ajankohtaista taloustilannetta yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan. Voidaan verrata ja eritellä eri historiallisiin ajanjaksoihin liittyvän laman kokeneen nuorten sukupolven kokemuksia ja elämänkulun siirtymiä eri elämänalueilla. Millaisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia taloudellisella taantumalla on ollut toisaalta 1990-luvun, toisaalta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nuoruuttaan eläneille? Ohjelmassa voidaan etsiä tutkimuksellisia vastauksia esimerkiksi siihen, miten eri sukupolvien suhtautuminen työhön ja työttömyyteen vaihtelee. Tai millä tavalla 1980- ja 1990-luvulla syntyneet nuoret kohtaavat yhteiskunnallis-taloudellisen tilanteen uusia ilmiöitä, kuten rahankäytön virtualisoitumisen tai rahapelit netissä, jotka ovat vieraampia vanhemmille sukupolville. Kuluttamiseen liittyvät taloudelliset ja (nuoriso)kulttuuriset kysymykset tarjoavat yhden näkökulman sukupolvisuhteiden tarkastelulle. Sukupolvi poliittisena kategoriana ja kokemuksena voi virittää tarkastelemaan mm. valtasuhteiden muutosta ja nykytilaa sekä nuorten liikehdinnän – vaikuttamisen ja vastarinnan – teemoja. Sukupolvitarkasteluun voivat asettua myös nuorten elämää kehystävät ammatilliset sukupolvet kuten nuorisotyön sukupolvet.

Sukupolvinäkökulma voi inspiroida tuoreita avauksia nuorison ja nuoruuden paikantumiseen yhteiskunnan murroksessa, esimerkiksi suhteessa vähemmistökysymyksiin. Tällöin voidaan pohtia esimerkiksi maahanmuuttajasukupolven elämänpiirin uudelleen rakentumisen haasteita tai saamelaisten nuorten asemaa kahden kulttuurin sulautumisen prosesseissa. Kansainvälisten poliittisten murrosten vaikutus sukupolvisuhteisiin on yksi mahdollinen näkökulma. Muutkin rakenteelliset tai alueelliset muutokset voivat olla tutkimuksen kohteena. Ohjelman kokonaistavoitteena on vahvistaa nuorisotutkijoiden kansainvälistä vuoropuhelua ja vertailevan nuorisotutkimusta tekemistä. Globaalit näkökulmat ovat myös ohjelman yksittäisissä tutkimushankkeissa tervetulleita.

3. Tutkimusaineistot ja menetelmät

Tutkimusohjelma asettuu akateemisen ja soveltavan tutkimuksen risteykseen. Lähtökohtana on tuottaa niin tieteellisesti kuin nuorisopoliittisesti relevanttia tutkimustietoa.
Tutkimuksissa voi käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä tai yhdistää niitä luovasti. Metodologiset ja tutkimuseettiset kysymykset ovat erityisen tärkeitä tutkimuksen ulottuvuuksia tarkasteltaessa nuoria.
Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa laadulliset ja määrälliset aineistot asettuvat perustavaan dialogiin. Oman aineiston kokoamisen rinnalla tutkimusohjelman osatutkimuksissa voidaan hyödyntää jo koottuja monipuolisia aineistoja. Tällaisia löytyy mm. Nuorisobarometreistä sekä erillistutkimuksista.

Tutkimusohjelman tutkijoilla on käytössään vuonna 2010 yhteistyössä SKS:n ja Nuoren Voiman Liiton kanssa kerättävä laadullinen aineisto, joka koostuu kirjoituskilpailun kautta syntyneistä eri-ikäisten omaelämäkerrallisista teksteistä (Nuoruuden sukupolvet -hanke). Myös vuoden 2010 Nuorten elinolot -vuosikirjan aineistot ovat hyödynnettävissä tutkimusohjelman tutkimuksissa. Elinolot-vuosikirjan tämän vuoden teemana on sukupolvien välinen ohipuhuminen.

Tutkimusohjelmassa voidaan hyödyntää Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) nuorten tutkimukseen soveltuvia aineistosarjoja ja yksittäisiä aineistoja. Erilaiset pitkittäisaineistot sekä EU:n ja OECD¬:n kokoamat kyselyaineistot on mahdollista asettaa ohjelmassa lähiluvun kohteeksi sukupolvinäkökulmasta.

4. Hakeminen

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää:

• tutkimussuunnitelma (enintään 5 sivua)
• tutkimussuunnitelman tiivistelmä (1 sivu)
• työsuunnitelma (rahoitussuunnitelma ja aikataulu, 1 sivu)
• kopio tutkintotodistuksesta
• CV (ansio- ja julkaisuluettelo, enintään 10 sivua)
• mahdolliset suositukset
• hakijan yhteys- ja henkilötiedot

Hakemusten tulee olla perillä Nuorisotutkimusverkostossa 1.11.2010 klo 16 mennessä. Hakemukset toimitetaan sähköisessä muodossa osoitteeseen toimisto@nuorisotutkimus.fi

Hakemusten arviointi suoritetaan monitieteistä vertaisarviointia hyödyntäen. Rahoituspäätökset perustuvat tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin, mutta myös soveltavaan käytäntötutkimukseen ja siihen liittyvään (nuoriso)poliittiseen relevanssiin kiinnitetään arvioinnissa huomiota.

Nuorisotutkimusseuran hallitus tekee lopulliset päätökset tutkimusohjelmassa rahoitettavista tutkimuksista.

5. Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää (leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi, p. 020 755 2654).

Rahoituspäätökset julkaistaan Nuorisotutkimusseuran kotisivulla viikolla 51.