Hyppää sisältöön

Sateenkaarinuorten yhdenvertaisuus edellyttää huomiota kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

Kuva siitä, millaista on kasvaa aikuiseksi sateenkaarinuorena Suomessa, ei ole yksiselitteisesti kielteinen eikä myönteinen, vaan moninainen. Useimmat sateenkaarinuoret voivat hyvin, vaikkakin suurimmalla osalla heistä on kokemuksia vaikeuksista, jotka aiheutuvat yhteiskunnan sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista koskevista normatiivisista käsityksistä. Sateenkaarinuorten hyvinvointia tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa laajasti opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2012–2014 rahoittamassa Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeessa.

”Osalla vanhemmista on vaikeuksia hyväksyä nuoren kuulumista seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, ja he tarvitsisivat apua siihen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Tukea on kuitenkin tarjolla varsin niukasti, ja monesti nuoret joutuvat auttamaan vanhempiaan vaikeiden tunteiden käsittelyssä.”

Tukea sateenkaarinuorten perheille, tapaamistiloja sateenkaarinuorille

Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Joskus salailu tai se, että kotona ei haluta puhua seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä, etäännyttää nuoren perheestään ja saattaa olla osasyy varhaiseen muuttoon pois kotoa. Sukupuolen moninaisuus on vielä seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta tuntemattomampaa, joten esimerkiksi omasta transsukupuolisuudesta voi olla erityisen vaikea kertoa kotona.

Sateenkaarinuoret?

Sateenkaarinuorilla tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja, transnuoria, intersukupuolisia ja queer-nuoria, sekä muita nuoria, jotka haastavat sukupuolen ja seksuaalisuuden normeja. Nuorten tavat kuvata omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuolen kokemustaan ja ilmaisuaan vaihtelevat suuresti. Oikeus päättää itse, mitä sanoja itsestään käyttää, on nuorille hyvin tärkeä.  Moni nuori haluaa välttää määrittelyjä ja mieluiten jättää suuntautumisensa ja sukupuolensa kokonaan määrittelemättä.

Ystävien tuella on suuri merkitys kaikille nuorille, mutta etenkin niille, jotka eivät saa tukea ja hyväksyntää kotoaan. Toisten sateenkaarinuorten antama vertaistuki on merkittävä voimavara. Tutkimus osoittaa, että erityisesti transnuoret arvioivat ystävyyssuhteensa sekä määrällisesti että laadullisesti heikommiksi kuin muut nuoret.

Sateenkaarinuorten rakkaussuhteet syntyvät usein ystävyyssuhteiden pohjalta. Nuorille rakkaussuhteet ovat merkittävä tuen ja onnellisuuden lähde. Suhteilta puuttuu usein yhteiskunnan ja lähipiirin tuki, minkä vuoksi ne saattavat olla alttiita vaikeuksille.

Toimenpide-ehdotus: Sateenkaarinuorten vanhemmat tarvitsevat tukea. Kehitetään palveluita, jotka tarjoavat tietoa, ammattitaitoista keskusteluapua sekä vertaistukea.

Toimenpide-ehdotus: Sateenkaarinuorille luodaan turvallisia vapaa-ajan tiloja, joissa he voivat tavata toisiaan – sekä netissä että livenä.

Koulun on tärkeä yhdenvertaisuuden edistäjä

Sateenkaarinuoret kokevat, ettei heidän kokemuksilleen ole tilaa koulussa. Koulun opetusta leimaa edelleen hetero- ja sukupuolinormatiivisuus. Erityisesti seksuaalikasvatuksen osalta sateenkaarinuoret ovat paitsiossa.

Myös monien koulujen oppilasilmapiiri on normatiivinen, ja homottelu kouluissa on tavallista. Ne nuoret, jotka eivät koe heille merkittyä sukupuolta omakseen, kärsivät kaavamaisesti sukupuolitetuissa tiloissa ja käytännöissä. Sateenkaarinuorilla on toisaalta paljon kokemuksia siitä, että opettajilta, koulun muulta henkilökunnalta ja muilta oppilailta voi saada tukea.

Enemmistöä sateenkaarinuorista on kiusattu koulussa. Huolestuttavaa on, että enemmistö niistä, jotka ovat kertoneet koulukiusaamisesta opettajalle, on kokenut, että mitään ei ole tapahtunut tai että tilanteesta on syytetty heitä itseään. Vielä suurempi osa kiusatuista nuorista vastaa, etteivät he ole kertoneet kiusaamisesta, koska ovat kokeneet, ettei se olisi johtanut mihinkään tai että heidän sen takia olisi ollut tuotava esiin sateenkaareva identiteettinsä. Tämä on ongelmallista, varsinkin jos nämä sukupuolen ilmaisunsa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia kiusatut sateenkaarinuoret salaavat identiteettinsä ja kiusaamiskokemuksensa myös kotona

Toimenpide-ehdotus: Koko koulua tarkastellaan moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Sateenkaarinuoret tuodaan näkyviin oppilashuollossa. Opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa koulutetaan seksuaaliseen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Toimenpide-ehdotus: Loppu homo-, bi- ja transfobiselle kiusaamiseen kouluissa on puututtava nykyistä tiukemmin. Normikriittisyys auttaa opettajia käsittelemään kiusaamista.

Sateenkaarevuus vaikuttaa koulutuksessa ja vapaa-ajalla

Kokemukset ympäristön suhtautumisesta sateenkaari-ihmisiin näkyvät esimerkiksi nuorten opintoja ja harrastuksia koskevissa elämänvalinnoissa. Koulun lisäksi esimerkiksi armeija ja työpaikka ovat ympäristöjä, joissa läheskään kaikki sateenkaarinuoret eivät koe voivansa turvallisesti olla oma itsensä. Kyse voi olla osallistumisesta jokapäiväisiin keskusteluihin samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin, niin että oma seksuaalinen suuntautuminen tai todellinen sukupuoli-identiteetti tulevat esiin, tai mahdollisuudesta ilmaista sukupuoltaan, esimerkiksi vaatetuksella sillä tavoin kuin itsestä tuntuu oikealta.

Vapaa-ajalla sateenkaarinuoret valitsevat harrastuksensa sillä perusteella, että niissä voi olla oma itsensä. Syrjintä rajaa nuorten mahdollisuuksia ja etenkin tiukasti sukupuolitetut harrastusryhmät saattavat olla poissuljettuja sellaisilta nuorilta, jotka eivät mutkitta sovi kaksijakoiseen sukupuolijakoon. Erityisiä hankaluuksia aiheuttavat urheiluharrastukset, joissa sukupuolitetut pukutilat saattavat sulkea osan nuorista kokonaan ulkopuolelle.

Toimenpide-ehdotus: Nuorille tarjottavassa vapaa-ajan toiminnassa panostetaan erityisesti yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Syrjintä ja yhdenvertaisuus sateenkaarinuorten arjessa

Sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin muut nuoret. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin kohdistuu Suomessa erimuotoista syrjintää, joka vaikuttaa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa. Aiempiin sateenkaarinuorista tehtyihin tutkimuksiin verrattuna tämän tutkimuksen osanottajat kertovat huomattavasti useammin kokeneensa ahdistelua ja syrjintää. Kokemukset väkivallasta olivat tämän tutkimuksen osanottajilla huomattavasti tavallisempia kuin suomalaisnuorilla yleensä. Sen sijaan kokemukset siitä, että syrjintään olisi puututtu, ovat harvassa.

Nuoret kokevat syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joista monilla on kokemusta siitä, etteivät palvelut osaa kohdata sateenkaarevia asiakkaita ja auttaa heidän huolissaan. Sukupuolenkorjausprosessin hitaus ja kankeus aiheuttavat konkreettista terveyshaittaa transsukupuolisille nuorille.

Sateenkaarinuorten kokemukset kertovat paitsi syrjinnästä ja näkymättömyydestä myös vahvuudesta, itsevarmuudesta ja rakkauden onnesta. Nuoret käyttävät luovasti ja omaa minuuttaan tukevilla tavoilla hyödykseen ympäristöstään löytämiään malleja. Sateenkaarinuoret kehittävät vertaistuen muotoja paikkaamaan puuttuvia tukipalveluita.

Toimenpide-ehdotus: Syrjintäsuojaa parannetaan ja nuorten parissa toimivien valmiuksia tukea syrjintää kohdanneita nuoria parannetaan.

Toimenpide-ehdotus: Kaikilla nuorten kanssa työskentelevillä niin kouluissa, nuorisotyössä kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin tulee olla riittävä osaaminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Toimenpide-ehdotus: Sukupuolenkorjausprosessin epäkohdat korjataan. Perusterveydenhuollossa osataan auttaa sukupuolenkorjaukseen hakeutuvia nuoria eteenpäin.

Toimenpide-ehdotus: Syrjivä lainsäädäntö korjataan. Esimerkiksi sateenkaariperheiden vanhemmuuden tunnustava lainsäädäntö olisi tärkeä osoitus siitä, että yhdenvertaisuus yhteiskunnassa toteutuu ja että sateenkaarinuorilla on mahdollisuus tulevaisuudessa yhdenvertaiseen perhe-elämään.

Toimenpide-ehdotus: Nuorten elämä ei jakaudu eri hallinnonalojen mukaisiin lokeroihin.  Sateenkaarinuorten elämäntilanteen parantamiseksi laaditaan eri hallinnonalat ylittävä hallituksen toimintaohjelma.

Kirjoittajat

Riikka Taavetti

VTM, FM, tutkija

riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi

puh. 040 7023917

Lotte Heikkinen

MA, nuorisotyön koordinaattori

lotte.heikkinen@seta.fi

puh. 044 301 3020

Katarina Alanko

PsT

katarina.alanko@abo.fi

KUVAT: Seta ry.

Jaa somessa: