Nuorisotutkimus 2/2015

Nuorisotutkimus-lehden 2/2015 tekstit osoittavat, miten nuorten toiminnan mahdollisuusehdot ilmenevät eri kentillä. Artikkelit kuvaavat tyttöjen toimintaa historiallisessa näkökulmassa, kokemusta uskonnollisesta kesätapahtumasta sekä palvelukokemuksia kulutustilanteissa. Kaikissa teksteissä näytetään, millä tavoin toiminta ilmenee ja millaisin rajauksin asioita tehdään helpoksi tai hankalaksi, tai mahdolliseksi ja mahdottomaksi.

Varastossa
Kuvaus

Nuorisotutkimus-lehden 2/2015 tekstit osoittavat, miten nuorten toiminnan mahdollisuusehdot ilmenevät eri kentillä. Artikkelit kuvaavat tyttöjen toimintaa historiallisessa näkökulmassa, kokemusta uskonnollisesta kesätapahtumasta sekä palvelukokemuksia kulutustilanteissa. Kaikissa teksteissä näytetään, millä tavoin toiminta ilmenee ja millaisin rajauksin asioita tehdään helpoksi tai hankalaksi, tai mahdolliseksi ja mahdottomaksi.

Myry Voipio tarkastelee artikkelissaan suomalaista tyttökirjallisuutta noin sadan vuoden takaa. Hän tarkastelee, millaisia tyttöyden kuvia ja merkityksiä kirjat tuottavat sekä miten niissä suhtaudutaan koulutukseen ja oman aikansa ihanteisiin.

Uskonnollinen nuoruus koskettaa monia nuoria, mutta se ei ole toistaiseksi ollut suomalaisen nuorisotutkimuksen keskiössä. Tätä aihepiiriä käsittelee Paula Nissilä artikkelissaan performatiivisesta uskosta. Hänen tarkastelee tekstissään herättäjäjuhlien merkitystä nuorille. Nuorten asema kuluttajina saattaa poiketa aikuisista. Ari Kuismin, Elisa Kylkilahti ja Minna Autio tarkastelevat artikkelissaan palvelukokemuksia tarinoiden kautta. Heidän mukaansa palvelukohtaamisissa nuoruus näyttäytyy aikuisuuteen verrattuna rajatumpana ja kontrolloidumpana.

 

 

 

 

 

Pääkirjoitus

Tomi Kiilakoski
Toiminta ja mahdollisuusehdot

Artikkelit

Myry Voipio
Vilkkaita luonnonlapsia ja yhteiskoulun tovereita. Suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1910-luvulla                     

Paula Nissilä
Nuoret herättäjäjuhlilla: performatiivisen uskon tarkastelua festivaalikontekstissa         

Ari Kuismin & Eliisa Kylkilahti & Minna Autio
Palvelua nuorille! Iän esittäminen, asemat ja naamioituminen palvelukohtaamisissa

Lektiot

Teemu Suorsa
Kasvatuspsykologinen tutkimus arjen ratkaisujen tukena  

Antti Kivijärvi
Etnisyydellä on merkityksensä nuorten maailmassa             

Puheenvuorot

Riikka Taavetti
Sukupolvittunut sateenkaaripolitiikka

Arvio

Ulla-Maija Salo
Uutta tuntumaa lapsuuteen, työhön ja talouteen 

Kai Paakkunainen
Makrososiologia avaa kapitalismin kriisiä myös prekaarille nuorisolle

Toiminta ja mahdollisuusehdot

Käsitykset nuorista ja nuorten parissa tehtävästä työstä heijastavat näkemyksiä siitä, millainen ihmisyys ylipäätään on tavoiteltavaa ja millaista yhteistä todellisuutta halutaan rakentaa. Nykyinen, vielä voimassa oleva nuorisolaki kuvaa tavoitteeksi tukea nuorten kasvua ja itsenäisyyttä. Se haluaa myös edistää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Näin se heijastelee viimeistään valistuksen ajalta periytyviä käsityksiä ihmisarvoisesta toiminnasta. Täysi ihmisyys on itsenäistä järjenkäyttöä ja vastuuta, mutta samalla osallistumista aktiivisesti yhteiskuntaan. Yksilöllistyminen ja yhteiskunnallistuminen käyvät tässä tavoitteessa käsi kädessä ja tulevat nähdyksi osana samaa kehittymisen prosessia.

Laissakin mainittu toiminta on osa sitä käsitteellistä varantoa, jota käytetään, kun puhutaan ihmisten osallistumisesta ympäristöönsä. Toiminta ja toimijuus ovat asioita, jotka nähdään lähtökohtaisesti hyvinä. Kuten monille tällaisille käsitteille on tyypillistä, niitä käytetään löyhärajaisesti. Eri käyttöyhteyksissä sanat saavat erilaisia merkityksiä.

Toimijuudelle on ominaista se, että olisi pystynyt toimimaan toisin kuin äsken toimi.  Alati ajankohtainen filosofi Hannah Arendt on kuvannut toimintaa seuraavasti: ”Se, että ihminen kykenee toimimaan, tarkoittaa, että häneltä voidaan odottaa ennalta-arvaamatonta, että hän pystyy tekemään jotakin äärettömän epätodennäköistä.”

Arendt kytkee toiminnan nimenomaan kykyyn tehdä toisin, yllättää, olla ennakoimaton. Tällaisessa käsityksessä toiminnan tukeminen tarkoittaa sitä, että tuetaan nuorten mahdollisuuksia hapertaa rajoja ja tehdä tarvittaessa eri tavalla kuin ympäristö odottaa. Tämä myös pitää sisällään vahvan yksilöllisen painotuksen: toiminta ja toimijuus on itsenäisyyttä, riippumattomuutta muista. Tarvittaessa se on siis myös tottelemattomuutta. Se voi olla kyseenalaistamista tai suorastaan ranttaliksi panemista. Tehokkainta osallistumista voi olla se, että kieltäytyy osallistumasta. Toimijuus ja yhteiskunnan vakiintuneiden arvojen sekä normatiivisten elämänkulun käsikirjoitusten noudattaminen eivät välttämättä aina yhdisty.

Vahva toimijuuden ideaali ei kuitenkaan toteudu sellaisenaan. Sen ala, mikä on mahdollista, on rajattua. Ajattelua, tekoja ja käytänteitä ohjaavat tietynlaiset ajattelun tavat, jotka saavat jotkut asiat näyttämään luonnollisilta ja itsestään selviltä, ja toiset oudoilta, vierailta ja sopimattomilta. Toimintaa normitetaan. Toiminnalla on aina omat ehtonsa, jotka asettavat puitteet sille, miten voi toimia. Näitä voi kutsua vaikkapa mahdollisuusehdoiksi. On ehtoja, jotka koskettavat laaja joukkoa ihmisiä. On ehtoja, jotka rajaavat vain tiettyjen nuorten toimintaa. Mahdollisuusehdot rajaavat eri tavoin eri asemassa olevia nuoria.

Tämän numeron tekstit osoittavat, miten nuorten toiminnan mahdollisuusehdot ilmenevät eri kentillä. Artikkelit kuvaavat tyttöjen toimintaa historiallisessa näkökulmassa, kokemusta uskonnollisesta kesätapahtumasta sekä palvelukokemuksia kulutustilanteissa. Kaikissa teksteissä näytetään, millä tavoin toiminta ilmenee ja millaisin rajauksin asioita tehdään helpoksi tai hankalaksi, tai mahdolliseksi ja mahdottomaksi.

Myry Voipio tarkastelee suomalaista tyttökirjallisuutta noin sadan vuoden takaa. Hän tarkastelee, millaisia tyttöyden kuvia ja merkityksiä kirjat tuottavat sekä miten niissä suhtaudutaan koulutukseen ja oman aikansa ihanteisiin. Hän osoittaa, että tyttökirjat uusintavat ja painottavat aikakauden ihanteita, kuten rehellisyyttä, kunnollisuutta ja luonnollisuutta. Toisaalta kirjat sallivat tytöille vallattomuutta ja oma-aloitteisuutta. Voipion artikkelia voi lukea toimijuuden näkökulmasta kysyen, miten tyttökirjallisuus on yhtä aikaa rajannut mahdollisuusehtoja ja toisaalta pyrkinyt luomaan toiminnan tilaa, missä näitä sukupuolittuneita ehtoja vodaan venyttää ja asettaa koetteille.

Uskonnollinen nuoruus koskettaa monia nuoria, mutta se ei ole toistaiseksi ollut suomalaisen nuorisotutkimuksen keskiössä. Tätä aihepiiriä käsittelee Paula Nissilä artikkelissaan performatiivisesta uskosta. Hänen tarkastelee tekstissään herättäjäjuhlien merkitystä nuorille. Artikkeli toteaa, että herättäjäjuhlille osallistuminen on sosiaalinen tapahtuma, jossa nuorilla on tilaisuus olla keskenään, jossa voi festarien tapaan rikkoa arjen sosiaalista järjestystä ja joka tuottaa vahvoja tunnekokemuksia. Nissilän artikkeli kuvaa, miten herättäjäjuhlat liittävät nuoria herännäisyyden uskonnollisiin rituaaleihin ja käytänteisiin samalla tarjoten heille tilaisuuden toimia aikuisista ja lapsista poikkeavalla tavalla. Toimijuuden näkökulmasta kyse on siitä, miten onnistutaan yhtä aikaa säilyttämään yhteisön sosiaalinen järjestys ja luomaan nuorille tilaa toimia keskenään.

Nuorten asema kuluttajina saattaa poiketa aikuisista. Ari Kuismin, Elisa Kylkilahti ja Minna Autio tarkastelevat palvelukokemuksia tarinoiden kautta. Heidän mukaansa palvelukohtaamisissa nuoruus näyttäytyy aikuisuuteen verrattuna rajatumpana ja kontrolloidumpana. Tämän seurauksena nuoret ovat kuluttajinakin aikuisia epätasa-arvoisemmassa asemassa. He kuitenkin tuovat esiin sen, miten aikuisten ja nuorten välisiä rajanvetoja voidaan liudentaa erilaisin neuvottelukeinoin. Artikkeli osoittaa, että mahdollisuusehdot palvelutilanteissa rajautuvat iän mukaan.

Toimijuuden ja itsenäisyyden tukeminen on osa nuorisokasvatuksen tehtäväkuvaa. Mutta se ei toteuta tehtäväänsä tyhjiössä tai muista irrallaan. Nuorten toimijuuutta vahvistetaan ja heikennetään useissa erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä. Näitä ympäristöjä voi myös arvioida kysyen, miten ne onnistuvat tukemaan nuorten toimijuutta ja minkälaisia mahdollisuusehtoja niissä on. Hannah Arendt korostaa, että vasta toiminta auttaa vastaamaan identiteetin ydinkysymykseen. Vastaus kysymykseen, mikä minä olen (esimerkiksi työtön, kuntoutettava, opiskelija), voi määrittyä ulkopuolelta käsin. Toiminta on tärkeää sen takia, että vasta toimintani – sanani ja tekoni – ilmentää teille kanssaihmisille, kuka minä olen.

 

Tomi Kiilakoski

päätoimittaja

English summaries
 

Free-spirited girls and their co-ed schoolmates The development of Finnish girls’ literature in the 1910s

Myry Voipio
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 33, (2), 3–16

This article examines the themes, development and characteristics of Finnish girls’ literature published in the 1910s. The novels discussed are Iris rukka (1916) and Kaarinan kesäloma (1918) by Anni Swan, and Eevan luokka (1917), Vähän enemmän Eevasta (1918) and Hyvästi, Eeva! (1923) by Kersti Bergroth, who wrote under the pseudonym of Mary Marck. Questions concerning the education of girls in Finland in 1910–1920 are central to the article, as well as the ways in which young female protagonists are depicted in relation to the ideals of the time. The article suggests that the novels discuss those themes that were central at the time, contributing to the re-negotiation process of sex/gender in society. In addition, the novels demonstrate the contradictory demands of girls, embodied  in the protagonists, who conform to, challenge and broaden the norms. Moreover, the novels portray the young female characters as being aware of the norms and boundaries that are intertwined with the concepts of sex/gender, girlhood and womanhood.

Keywords: girls’ literature, research on girls, schooling, ideals

Young people at revivalist celebrations – performative belief in a festival context

Paula Nissilä
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 33, (2), 17–36

Religiousness is shifting away from institutional commitment and public participation towards individual religiousness. At the same time, the revivalist movements operating within the Evangelical-Lutheran Church attract people to their summer gatherings. As a result, young people are at an important crossroads when it comes to considering the traditions and regeneration of religiousness.

This article discusses the social functions that revivalist celebrations perform for young people. The aim of the study was to examine young people’s participation and the meanings associated with the event, and whether or not festival elements could be detected. Further, the article also explores whether young people create performative belief at the event. The qualitative data consist of interviews, narratives and field diary notes.

Findings showed that a revivalist celebration can be seen as a festival from three perspectives: as an event offering an escape from daily life; through its festival motives and the role of the festival programme; and as a social space for initiation attached to religious festivals. The young people also cherish the feeling of belonging (“believing in belonging”) through social interaction and repeated rituals according to the theory of performative belief (Day 2011). Hence, the findings question the overall strong emphasis on individual religiousness and spirituality.

Keywords: festivals, revivalist movements, young people, faith, religious celebration

Service for young people! Performing, positioning and masking age in a service encounter

Ari Kuismin, Eliisa Kylkilahti, Minna Autio
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 33, (2), 37–51

In everyday life, young people face numerous different customer service situations in which cultural positioning is (re-)produced. This study analysed the way in which young people are encountered in service situations and what kind of cultural positions are offered both to young consumers and to service workers. The empirical research data consist of written stories which describe service situations in which young people, youth and young age are depicted as a part of social interaction. The analysis focuses on the way in which (young) age and age-related power structures produce positions of youth in service culture. In the stories, youth appears as a problem, leading to negligence and evasion in service encounters. By contrast, adults have power both as consumers and as service workers to define the positions of young people. The positioning defined by age can, however, be challenged and re-negotiated by modifications of one’s own performance. New positions open up through the mask of age – through deliberately presenting different age-related selves – by dint of (over)emphasising the cultural meanings of age and playing with them.

Keywords: position(ing), customer service, performance, consumer, youth