Nuorisotutkimus 3/2017

Nuorisotutkimuksen 3/2017 artikkeleissa ollaan nuorisotutkimuksen perinteisten kysymysten äärelle, sillä niissä tarkastellaan nuorten siirtymiä ja kulttuurista ymmärrystä alkoholista. 

 

Varastossa
Kuvaus

Nuorisotutkimuksen 3/2017 artikkeleissa ollaan nuorisotutkimuksen perinteisten kysymysten äärelle, sillä niissä tarkastellaan nuorten siirtymiä ja kulttuurista ymmärrystä alkoholista. Janne Poikolaisen artikkeli tarkentaa kuvaa 1960–1970 -lukujen suuresta muutosta. Hanna Koivisto, Katri Komulainen, Hannu Räty ja Marjatta Vanhalakka-Ruoho tarkastelevat puolestaan vähemmän tutkittua ilmiötä, eli yliopisto-opiskelun aloitusta 2010-luvulla. Sukupolvien tematiikkaa käsittelevät myös Jenni Simonen, Christoffer Tigerstedt, Jukka Törrönen ja Elina Vismanen artikkelissaan, jossa pohditaan nuorten ja vanhempien erilaisille alkoholinkäyttötilanteille antamia merkityksiä ja moraalista koodistoa. Janne Haikari käsittelee puheenvuorossaan suomalaisen lastensuojelun väkivaltaista historiaa kahden lähiaikoina julkaistun tutkimuksen perusteella ja ehdottaa lastensuojelun historiallisten kytkösten tarkempaa tutkimusta. Lisäksi Tampereen yliopiston uudeksi nuorisotutkimuksen professoriksi nimitetty Päivi Honkatukia palaa juhlaluennossaan nuorisotutkimuksen yhteiskunnalliseen tehtävään. Kasvatustieteen professori emerita Elina Lahelman haastattelussa käsitellään hänen merkittävää rooliaan suomalaisen kasvatuksen, koulun ja sukupuolen tutkimuksen uudistajana 1990-luvulla. Kirja-arviossa käsitellään talouskriisiä ja nuoria.

 

Pääkirjoitus
Lotta Haikkola
Nuorisotutkimus-lehti uudelle kaudelle 1

Artikkelit
Janne Poikolainen
Nuoret, suuri muutto ja kaupungistumisen monet kasvot. Sodanjälkeiset ikäluokat 1960- ja 1970-lukujen maaltamuuton kokijoina ja toimijoina. 4

Hanna Koivisto, Katri Komulainen, Hannu Räty & Marjatta Vanhalakka-Ruoho
Kastajaisista kostajaisiin – etnografinen tutkimus uuden opiskelijan vastaanottamisesta yliopistoyhteisöön 22

Jenni Simonen, Christoffer Tigerstedt, Jukka Törrönen & Elina Vismanen
Kohtaavatko nuorten ja vanhempien näkemykset alkoholinkäytöstä? 38

Puheenvuorot
Janne Haikari
Väkivallalla kasvatetut. Kaksi tutkimusta nostaa esiin lastensuojelun pimeän puolen. 53

Päivi Honkatukia
Nuorisotutkimuksen yhteiskunnallinen tehtävä. Nuorisotutkimuksen professorin juhlaluento. 59

Haastattelut
Tomi Kiilakoski & Päivi Berg
Nuoriso, koulutus, sukupuoli – ristiinvalotuksia ja muisteluja tutkijanuralta. Keskustelu Elina Lahelman kanssa. 65

Arviot
Lotta Haikkola
Laaja katsaus nuoriin finanssikriisin jälkeisessä maailmassa 74

Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo 77 

Nuorisotutkimus-lehti uudelle kaudelle

Aloitin vuoden 2017 alussa Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Lehdelle tämä ei tarkoita suuria muutoksia. Lehti jatkaa monitieteisenä julkaisuna, joka tarjoaa lukijoilleen monipuolisia artikkeleita, uusia avauksia, kiinnostavia ja kriittisiä puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka kattavat sekä suomalaisen että kansainvälisen tutkimuskentän. Saamme toimitussihteeri Tanja Konttisen ja toimituskunnan kanssa jatkaa lehden tekemistä varmalta ja vakaalta pohjalta. Kiitos tästä kuuluu lehden edelliselle päätoimittajalle Tomi Kiilakoskelle ja vireälle toimituskunnalle. On helppo jatkaa työtä, kun perusta on kunnossa ja mukana on sitoutuneita ihmisiä. Yksi uusi linjaus on kuitenkin tehty: Avaamme Nuorisotutkimus-lehden selkeämmin myös lapsuudentutkimuksen suuntaan. Lehti on suomalaisen nuorisotutkimuksen tärkeä, jos ei tärkein foorumi, ja välttämätön nuorisotutkimuksen identiteetille. Silti lapsuudentutkimuksen teemojen tuominen mukaan monipuolistaa lehden tarjontaa ja luo toivottavasti hedelmällisiä yhteyksiä näiden tutkimuskenttien välille.

Nuorisotutkimus-lehti myös kiinnostaa. Sillä on yli 800 tilaajaa. Lehden artikkelit on tällä hetkellä ladattavissa sähköisesti Elektra-tietokannassa vuoden viiveellä, ja lehden artikkeleja on ladattu kuluvan vuoden aikana yli 5000 kertaa. Määrä on varsin suuri verrattuna siihen, että lehden saattaminen sähköisesti saataville on kesken eivätkä kaikki artikkelit ole vielä saatavissa. Latausten määrä kertoo, että lehden artikkelit ovat ajankohtaisia ja tavoittavat lukijoita laajasti.

Toisaalta päätoimittajuuteni sijoittuu kiinnostavaan ajankohtaan. Nuoria ja lapsia koskevaa tietoa sekä kaivataan että tuotetaan koko ajan yhä enemmän. Tietotarpeissa korostuu erityisesti huoli lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan, ja huoli myös hiipii herkästi politiikkatoimien perustaksi. 

Huolipuhe on viime aikoina hallinnut myös nuorisotutkimuksen kenttää. Keskeinen kysymys on ollut finanssikriisin vaikutus nuoriin ikäluokkiin, kun maailmantalouden rakennemuutos on heikentänyt nuorten elämän materiaalista perustaa. Globaalissa pohjoisessa näyttää siltä, että nuoret ikäluokat eivät enää saavuta vanhempiensa elintasoa tai toimeentulon turvaa, globaalissa etelässä puolestaan kokonaisella sukupolvella on vaikeuksia perustaa elämänsä aikuinen elämänsä palkkatyölle.

Toisaalta se, onko nykyisiin sukupolviin liitetty siirtymien epävarmuus historiallisesti uutta, on kiistanalaista. Epävarmuus on aina ollut osa nuoruutta, jolloin merkitykselliseksi saattavatkin tulla tavat, joilla ymmärrämme epävarmuutta ja kohdistamme politiikkatoimenpiteitä nuoriin ja nuoruuteen.

Uutta tällä hetkellä on ehkäpä se, että samalla kun nuorten elämän ehdot näyttävät heikentyvän, nuoret ovat siirtyneet globaalisti politiikan keskiöön. Lähi-idän tutkija Mayssoun Sukarieh ja koulutuksen tutkija Stuart Tannock esittivät Journal of Youth Studies -lehdessä julkaistussa nuoruuden poliittista taloutta käsittelevässä artikkelissaan vuodelta 2015, että nuoret ja nuoruus ovat yhä useammin globaalin politiikan, kehityksen ja julkisten kiistojen aihe.

Yhä useampi valtio on laatinut nuorisopoliittisen ohjelman. Suomessa Nuorisotakuu (2013–2015) nosti nuorten tilanteen poliittiselle agendalle. Nykyisin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nuorisotakuun toteuttamiseen, eli takaamaan alle 25-vuotiaille nuorille työtä tai koulutusta. Nuorista ei kuitenkaan ole kiinnostunut vain valtio. Valtion ja paikallishallinnon lisäksi nuorisopoliittisiksi toimijoiksi ovat tulleet transnationaaliset toimijat, kuten kansainväliset suuryritykset, kehitysyhteistyö- ja hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut järjestöt, jotka ovat omaksuneet nuorisopoliittisia ohjelmia, projekteja ja verkostoja. Vastaavasti YK, Maailmanpankki ja Maailman talousfoorumi ovat luoneet omia nuorisopoliittisia ohjelmiaan. Myös Suomessa on esimerkkejä nuorisopolittiisten toimijoiden lisääntymisestä ja nuorten saamasta huomiosta. Esimerkiksi käyvät suomalaisten säätiöiden Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestämä Vuosisadan rakentajat -haastekilpailu, jossa etsittiin uusia avauksia, joilla luodaan nuorille parempi uusi vuosisata, tai Me-säätiö, josta on tullut nopeasti toimija nuorisotyön kentällä. 

Nuorisotutkimus-lehti voi osaltaan vastata tähän kasvaneeseen kiinnostukseen. Sen tehtävä on tarjota tutkimustietoa lapsista, nuorista ja heidän elämänsä ehdoista, analysoida historiallisia jatkumoita ja yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kautta lehti voi käsitellä uusia tapoja, joilla lapsuus ja nuoruus rakentuvat toiminnan kohteiksi ja yhteiskunnallisiksi ilmiöiksi ja pohtia, mitä seurauksia tällä on lapsille ja nuorille. Lehden erityinen tehtävä on tietenkin tarkastella miten lapset ja nuoret itse tunnistavat itsensä näissä huolen ja riskien läpäisemissä keskusteluissa ja tarjota yksi väylä saada ääntänsä kuuluviin.

***

Tämän numeron artikkeleissa ollaan nuorisotutkimuksen perinteisten kysymysten äärelle, sillä niissä tarkastellaan nuorten siirtymiä ja kulttuurista ymmärrystä alkoholista.

Janne Poikolaisen artikkeli tarkentaa kuvaa 1960–1970 -lukujen suuresta muutosta. Muiden muuttoliikkeiden tavoin myös suuren muuton muuttajat olivat enimmäkseen nuoria. Tällöin työelämän siirtyminen tarkoitti siirtymiä myös muilla ulottuvuuksilla: alueellista liikkuvuutta maaseudulta urbaaniin ympäristöön ja ammatillista liikkuvuutta maataloustyöstä palvelu- ja teollisuustyöhön. Samalla Poikolainen kuvaa, kuinka muutto ei ollut yhtenäinen sukupolvikokemus: muuttajien suhde sekä taakse jääneeseen maalaiselämään että uudenlaiseen kaupunkielämään vaihteli. Suuri muutto kytkeytyi tiiviisti myös seuraavaan suomalaisen yhteiskunnan muutokseen eli koulutuksen ekspansioon, joka puolestaan loi tuleville sukupolville erilaisia reittejä aikuisuuteen. Samalla muistitietoaineistoihin pohjautuen artikkeli luo kuvaa valtavasta alueellisesta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta, joka avasi erilaisista taustoista tulleille ihmisille väyliä kohti kaupunkilaista keskiluokkaa.

Hanna Koivisto, Katri Komulainen, Hannu Räty ja Marjatta Vanhalakka-Ruoho tarkastelevat puolestaan vähemmän tutkittua ilmiötä, eli yliopisto-opiskelun aloitusta 2010-luvulla. Artikkeli kuvaa tapoja, joilla virallinen yliopisto ja epävirallinen opiskelijakulttuuri kiinnittävät uudet opiskelijat osaksi ainejärjestöään, tiedekuntaansa, yliopistoa ja akateemista maailmaa. Kiinnittäminen tapahtuu yhteisten symbolien, rituaalien ja perinteiden kautta. Samalla opiskelijoiden oman alan identiteettiä vahvistetaan erottautumalla muiden alojen opiskelijoista. Positiivinen ryhmäytyminen, joka tukee opintoihin kiinnittymistä uhkaa kuitenkin jättää ulkopuolelleen ne, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu opiskelun aloituksen rituaaleihin.

Sukupolvien tematiikkaa käsittelevät myös Jenni Simonen, Christoffer Tigerstedt, Jukka Törrönen ja Elina Vismanen artikkelissaan, jossa pohditaan nuorten ja vanhempien erilaisille alkoholinkäyttötilanteille antamia merkityksiä ja moraalista koodistoa. Artikkelista piirtyy kuva melko yhtenäisestä koodistosta, jolla alkoholinkäyttötilanteita arvioidaan. Olennainen elementti on ristiriitaisuus: hyväksytty, hallittu alkoholinkäyttö voi aina repsahtaa humalahakuiseksi juomiseksi. Silti nuoret näyttävät suhtautuvan yhtenäisemmin tilanteisiin, joihin liittyy runsasta alkoholinkäyttöä ja sekä nuorten että aikuisten runsaaseen juomiseen suhtaudutaan kriittisesti. Kirjoittajat liittävät tämän erilaisiin alkoholikulttuureihin, joihin eri sukupolvet ovat kasvaneet.

Janne Haikari käsittelee puheenvuorossaan suomalaisen lastensuojelun väkivaltaista historiaa kahden lähiaikoina julkaistun tutkimuksen perusteella ja ehdottaa lastensuojelun historiallisten kytkösten tarkempaa tutkimusta. Lisäksi lehdessä on kaksi eri tavalla suomalaiseen nuorisotutkimukseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön puheenvuoroa. Tampereen yliopiston uudeksi nuorisotutkimuksen professoriksi nimitetty Päivi Honkatukia palaa juhla­luennossaan nuorisotutkimuksen yhteiskunnalliseen tehtävään. Kasvatustieteen professori emerita Elina Lahelman haastattelussa käsitellään hänen merkittävää rooliaan suomalaisen kasvatuksen, koulun ja sukupuolen tutkimuksen uudistajana 1990-luvulla. Kirja-arviossa käsitellään talouskriisiä ja nuoria.

Lotta Haikkola
päätoimittaja

English Summaries

Finnish youth, the “Great Migration”, and the many faces of urbanization
Janne Poikolainen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 35, (3), 4–21

This article studies the postwar generations’ experiences of the so-called “Great Migration”, an extensive wave of internal migration and urbanization that took place in Finland in the 1960s and early 1970s. The study is based on written reminiscences, and focuses on young people who moved to urban centres in search of work or higher education. The article approaches the subject from two perspectives. Firstly, it maps the micro-level migratory processes and motives of rural young people migrating into cities. Secondly, the article studies the social challenges (e.g. problems related to accommodation and income) and opportunities (e.g. the increasing variety of potential life courses) presented to them by their urbanizing lifestyle. As a result, the article reveals a wide spectrum of grassroots-level experiences of urbanization, ranging from culture shock and problems of adaptation to the overt joy afforded by the cultural and social diversity of urban life.
Keywords: young people, internal migration, urbanization, history, reminiscence


Getting started – An ethnographic study on the welcoming of new students into the university community
Hanna Koivisto, Katri Komulainen, Hannu Räty & Marjatta Vanhalakka-Ruoho
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 35, (3), 22–37

Using ethnographic methods, this study follows the welcoming and teaming-up of new students within the university community, student societies and their discipline. On the basis of the data from the autumn of the first year, the welcoming of new students is a ritualized process in which the newcomer is introduced to new, multiple groups and taken in as a member. Thus a set of nested groups emerges around the new student, much like the layers of an onion. The difference between the in- and out-groups is highlighted using dramaturgical and carnivalesque processes, actions and symbols. The university disciplines are portrayed as equal, and the differences between them are presented only subtly. Instead, the distinction between the university and the world outside is more apparent.
Keywords: ethnography, dramaturgical approach, social identity, student culture


Do the alcohol-related perceptions of teenagers and parents coincide?
Jenni Simonen, Christoffer Tigerstedt, Jukka Törrönen & Elina Vismanen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 35, (3), 38–52

This study analyzes how Finnish teenagers and parents perceive different drinking situations and the appropriateness of these situations. The focus is on whether teenagers and parents perceive the situations similarly or differently.
The data consist of focus group interviews with teenagers aged 14–17 years (n=4 groups, n=31 participants), and parents (n=4 groups, n=19). Three pictures portraying different drinking situations were presented to the participants, who were asked to describe (1) what kind of situation the picture depicts, (2) whether the way of drinking in the picture was acceptable or not, and (3) whether they identified with the situation or not.
Our analysis showed that teenagers and parents defined the situations similarly and applied rather similar criteria when assessing the appropriateness of drinking. The most important criteria related to the amount and the way of drinking, and whether or not children were present in the situation.
Our analysis suggests that the alcohol-related perceptions of parents and teenagers are similar and hence they should not have difficulties in understanding each other’s views.
Keywords: alcohol use, young people, comparison of perceptions, generation gap, parents