Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaiseminen Suomessa alkoi käännöstietokirjallisuudesta. Lapsille suunnattu tietokirjallisuus on opettanut kaikenikäisiä lukemaan, aikuisiakin. Sillä on ollut merkittävä rooli koko kansan sivistämistyössä, kansallisen identiteetin rakentamisessa ja kielen kehityksessä: tietokirjallisuuden suomentajat ovat työssään luoneet uutta sanastoa.
Lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuuden historia 1600–1800-luvuilla
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaiseminen Suomessa alkoi käännöstietokirjallisuudesta. Lapsille suunnattu tietokirjallisuus on opettanut kaikenikäisiä lukemaan, aikuisiakin. Sillä on ollut merkittävä rooli koko kansan sivistämistyössä, kansallisen identiteetin rakentamisessa ja kielen kehityksessä: tietokirjallisuuden suomentajat ovat työssään luoneet uutta sanastoa.
1600- ja 1700-luvuilla käännettiin kaikkiaan vain reilut kymmenkunta tietokirjaa, joita tarkastellaan täysin uudesta näkökulmasta. Oikeastaan vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuus alkoi kukoistaa. Silloin lasten ja nuorten käännöstietokirjoja – oppikirjat mukaan lukien – ilmestyi jo pitkälti toista sataa.
Niklas Bengtssonin Elävät aakkoset – Lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuus 1600–1800-luvuilla on ensimmäinen suomalainen lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuuden historia. Avain / Nuorisotutkimusverkosto.
Tekijä | Niklas Bengtsson |
ISBN | 978-951-692-981-4 |
Julkaisuvuosi | 2013 |
Ulkoasu | nidottu |
Julkaisukieli | suomi |