Lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuuden historia 1600–1800-luvuilla

Niklas Bengtsson

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaiseminen Suomessa alkoi käännöstietokirjallisuudesta. Lapsille suunnattu tietokirjallisuus on opettanut kaikenikäisiä lukemaan, aikuisiakin. Sillä on ollut merkittävä rooli koko kansan sivistämistyössä, kansallisen identiteetin rakentamisessa ja kielen kehityksessä: tietokirjallisuuden suomentajat ovat työssään luoneet uutta sanastoa.

Varastossa
Kuvaus

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaiseminen Suomessa alkoi käännöstietokirjallisuudesta. Lapsille suunnattu tietokirjallisuus on opettanut kaikenikäisiä lukemaan, aikuisiakin. Sillä on ollut merkittävä rooli koko kansan sivistämistyössä, kansallisen identiteetin rakentamisessa ja kielen kehityksessä: tietokirjallisuuden suomentajat ovat työssään luoneet uutta sanastoa.

1600- ja 1700-luvuilla käännettiin kaikkiaan vain reilut kymmenkunta tietokirjaa, joita tarkastellaan täysin uudesta näkökulmasta. Oikeastaan vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuus alkoi kukoistaa. Silloin lasten ja nuorten käännöstietokirjoja – oppikirjat mukaan lukien – ilmestyi jo pitkälti toista sataa. 
 
Niklas Bengtssonin Elävät aakkoset – Lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuus 1600–1800-luvuilla on ensimmäinen suomalainen lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuuden historia. Avain / Nuorisotutkimusverkosto.

Tekijä Niklas Bengtsson
ISBN 978-951-692-981-4
Julkaisuvuosi 2013
Ulkoasu nidottu
Julkaisukieli suomi