Muuttotappioalueet tyhjenevät asukkaista ja elämisen mahdollisuuksista. Suurimpien kaupunkien sisällä asuinalueet eriytyvät hyviin ja huonoihin. Tämä saa toivon paremmasta tulevaisuudesta paikantumaan tietyille alueille ja vastaavasti katoamaan toisilta.
Alueellinen polarisaatio rakentuu sekä reaalisista elämän mahdollisuuksista että julkisista keskusteluista, joissa yksistä elämäntavoista tulee toivottavia ja tavoiteltavia, toisista taas mahdottomia tai kurjia. Kertoessaan itsestään ja tulevaisuudestaan nuoret joutuvat huomioimaan myös kerronnan alueelliset reunaehdot, minkä seurauksena kotiseutu tai asuin¬alue näyttäytyy elämisen mahdollisuuksia rajaavana tilana.
Tutkimus osoittaa, miten nuorten tulevaisuuskuvien käy, kun ne törmäävät erilaisiin alueellisiin marginaaleihin: Lapin ”perifeerisiin maaseutukuntiin” ja Itä-Helsingin ”ongelmalähiöön”. Kuinka nuoret kuvaavat ja määrittelevät alueita ja ihmisiä alueilla? Millaista on hyvä elämä? Menestys? Syrjäytyminen? Miten kemijärveläiset, kittiläläiset ja itähelsinkiläiset nuoret ottavat asuinpaikan huomioon kertoessaan tulevaisuuden tavoitteistaan ja valinnoistaan?
- Tekijät:
- Anne K. Ollila
- Hinta:
- 26€
- Julkaisuvuosi:
- 2008
- Julkaisun numero:
- Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 85
- ISSN:
- 0788-7604
- ISBN:
- 978-952-484-221-1