Mikä sinusta tulee isona? Koulutus- ja ammattisuunnitelmat 1950–60-luvun Helsingissä

Sinikka Selin

Mikä sinusta tulee isona? antaa äänen 15–17-vuotiaille tytöille ja pojille, jotka olivat uravalinnan edessä 1950–60-luvun Helsingissä.

 

Varastossa
Kuvaus

”Autonasentajan ammatti on tulevaisuuden ala, koska niin kauan kuin autoja on, niin työtä riittää”, järkeili eräs 15-vuotias kansakoulupoika 1950-luvun alussa. Tulevaisuutta piti ennakoida jo silloin. 1960-luvulla Suomi kaupungistui ja teollistui, ja eniten lisääntyivät työt yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Koulutus palkittiin paremmin kuin koskaan, mutta osasivatko nuoret ennakoida sitä ammattihaaveissaan?

Mikä sinusta tulee isona? antaa äänen 15–17-vuotiaille tytöille ja pojille, jotka olivat uravalinnan edessä 1950–60-luvun Helsingissä. Teos nojautuu ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä syntyneeseen ainutlaatuisen monipuoliseen, aiemmin tutkimattomaan aineistoon. Tilastollisten menetelmien avulla piirtyy kokonaiskuva kodin ja yhteiskuntaluokan sekä sukupuolen vaikutuksesta nuorten suunnitelmille. Lukuisat esimerkkitapaukset havainnollistavat nuorten valintatilanteen moniulotteisuutta.

Nykyään pohditaan, mitkä ovat kuolevia ammatteja ja mitä ammatteja tarvitaan vielä vuosikymmenien kuluttua. Miten 1950- ja 60-lukujen nuoret kohtasivat nämä kysymykset?


ISBN 978-952-7175-31-6
ISSN 1799-9219
ulkoasu: nidottu
kieli: suomi
sivumäärä: 463
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,
julkaisuja 191, sarja: Tiede
Kl 92.74, 38.8

Esipuhe 9

Johdanto 11

Tutkimuskysymys ja aiheen rajaus 12

Lähteet ja menetelmät 18

Tutkimuksen temaattiset lähtökohdat 30

Teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet 33

Työn rakenne 41

I Koulutuksen ja työelämän muuttuvat suhteet 45
1 Koulutuksen kasvava merkitys 46
1.1 Pitenevät koulutuspolut 46
1.2 Koulutuksen hyöty yksilölle ja yhteiskunnalle 59

2 Työtä, koulua vai jotain muuta? 63

2.1 Suunnitelmistaan epävarmat 63
2.2 Ammatilliseen oppiin aikovat kansakoululaiset 65
2.3 Oppikoululaisen monet jatko-opintomahdollisuudet 69

3 Palkkatyöläistyvä ja toimihenkilöistyvä yhteiskunta 75

3.1 Elinkeinorakenteen murros 75
3.2 Työvoimapolitiikan muutos ”lapiolinjalta” koulutukseen 81
3.3 Helsinkiläismiesten ja -naisten osallistuminen ansiotyöhön 87

4 Ammattirakenne ja nuorten suunnitelmat 92

4.1 Miesvaltaisen teollisuuden valta-asema 92
4.2 Konttorien naiset kasvavassa hallinnossa 95
4.3 Lisääntyvä asiantuntijatyö 97
4.4 Naisvaltainen palvelutyö 99
4.5 Kaupan alan miehet ja naiset 101
4.6 Miesvaltainen liikennetyö 102

5 Avautuvat mahdollisuudet 104

5.1 Ammattisuunnitelmia ja epätietoisuutta 104
5.2 Nuorten eriytyvä kulttuuri 110
5.3 Työnteon keskeisyys hälvenee 116
5.4 Hyvää työtä etsimässä 130

II PERHEEN PERINNÖN SUURI MERKITYS 141

6 Yhteiskuntaluokan vaikutus nuorten suunnitelmiin 143
6.1 Jako ammattiaseman mukaan 143
6.2 Kansakoululaisista ammattitaitoisiksi työntekijöiksi 148
6.3 Oppikoululaisten korkeat tavoitteet 153
6.4 Nuorten suunnitelmat ja sosiaaliryhmäjako 159

7 Perheen perintö 163
7.1 Rahan puute rajoittaa, varallisuus mahdollistaa 163
7.2 Arvot ja asenteet suuntaavat 175
7.3 Lähipiirin tarjoamat esimerkit ja mahdollisuudet 188
7.4 Yksilöllisiä tekijöitä 199

8 Perherakenteen merkitys 206
8.1 Ydinperheitä ja yksinhuoltajia, isäpuolia ja kasvattivanhempia 206
8.2 Perherakenne suunnitelmia muokkaamassa 210

III VÄHÄISET SÄRÖT SUKUPUOLITTUNEESSA
AMMATTIRAKENTEESSA 225

9 Ammatinvalinnanohjaus tulevaisuutta suuntaamassa 227

10 Kaikki tekniikkaan liittyvä kiinnostaa poikia 236
10.1 Miehisten miesten metallityö 238
10.2 Tulevaisuuden sähköala 243
10.3 Oppikoulupojasta insinööriksi tai ainakin teknikoksi 249

11 Vauhdin ja vapauden haave hurmaa pojat 259
11.1 Autoalalle kuljettajaksi tai asentajaksi 260
11.2 Seikkailuja merellä ja ilmassa 268

12 Hoito- ja opetusalat kutsuvat tyttöjä 277
12.1 Lastenhoitoa palkkaa vastaan 278
12.2 Sisar hento valkoisen ihanne 285
12.3 Kasvatustyötä opettajana 289

13 Kaupan ala ja konttorityö houkuttelevat tyttöjä 297
13.1 Vaihtelevaa työtä myyjättärenä 298
13.2 Siistiä sisätyötä 305

14 Naisvaltainen palvelutyö: kampaajaksi, ravintola-alalle
tai matkailun pariin haluavat tytöt 314

15 Poikien ja tyttöjen aloja 32215.1 Tyttöjen ja poikien erilaiset kädentaidot 322
15.2 Pojat latojiksi ja painajiksi, tytöt sitomotyöhön 328
15.3 Taidealan houkutus 331

16 Torjutut tulevaisuudet ja unelma-ammatit 341
16.1 ”Missään tapauksessa en haluaisi…” 341
16.2 ”Ellei minulla olisi mitään rajoituksia ammattini valitsemisessa…” 350

KOULUTUS- JA AMMATTISUUNNITELMAT

MENNEEN JA TULEVAN DIALOGINA 357

Lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa käytetyt lyhenteet 367

Lähteet ja kirjallisuus 368

Arkistolähteet 368

Painetut lähteet 368

Tutkimuskirjallisuus 373

Liite 1. Aineistoanalyyttinen selvitys 389Liite 2. Esimerkkejä ammatinvalinnanohjauslomakkeista 406
Liite 3. Helsingin ammattioppilaitokset ja niiden oppilasmäärät
lukuvuosina 1949/50, 1959/1960 ja 1970 417
Liite 4. Ammatissa toimiva väestö ammatin ja sukupuolen mukaan
Helsingissä 1950, 1960, 1970 ja 1980 423
Liite 5. Kansakoulupoikien ja -tyttöjen sekä oppikoulupoikien ja -tyttöjen
ensisijaiset ammattisuunnitelmat ammattirakenneluokituksen pääryhmittäin 443
Liite 6. Kansakoulupoikien ja -tyttöjen sekä oppikoulupoikien ja -tyttöjen
ensisijaisesti suunnittelemat alat ja ammatit 446
Liite 7. Kansakoulupoikien ja -tyttöjen sekä oppikoulupoikien ja -tyttöjen
perheen yhteiskuntaluokka ja ensisijaisesti suunnitellun ammatin
ammattiasema 449
Liite 8. Kansakoulupoikien ja -tyttöjen sekä oppikoulupoikien ja -tyttöjen
yleisimmin mainitsemat ei-toivotut alat ja ammatit 455
Luettelo kuvista, kuvioista ja taulukoista 458
Tiivistelmä 460
Abstrakt 461
Summary 462