ISBN: | 978-952-7175-11-8 |
ISSN: | 1799-9219. 190 |
sivuja: | 190 |
ulkoasu: | nidottu |
Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 181, sarja: Tiede.
ISBN: | 978-952-7175-11-8 |
ISSN: | 1799-9219. 190 |
sivuja: | 190 |
ulkoasu: | nidottu |
Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 181, sarja: Tiede.
Kansainvälinen adoptio on usein mediassa näkyvä aihe, joka herättää ihmisissä tunteita ja mielipiteitä. Silti aiheesta on Suomessa toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Adoptiota lähestytään sekä mediassa että tutkimuksissa useimmiten perheenperustamisen näkökulmasta, ja samalla ohitetaan ne, joille adoptio tapahtuu – eli adoptoidut itsensä. Heidi Ruohio tarkastelee 24 aikuisikäisen kansainvälisesti adoptoidun parissa tehdyn haastattelun perusteella, millaisia merkityksiä adoptoitujen biologinen syntyperä saa erilaisissa ympäristöissä sekä millaisia perheeseen ja kansaan kuulumisen kokemuksia heillä on.
Teos lisää ymmärrystä kansainvälisestä adoptiosta yksilön kokemuksena. Kansainvälisesti adoptoiduille kirja voi toimia vertaistukena. Kirjasta voivat hyötyä lisäksi muut nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät syystä tai toisesta tunne biologisia vanhempiaan tai jotka ulkonäkönsä vuoksi tulevat kategorisoiduiksi ”erilaisiksi”. Lisäksi tutkimus antaa eväitä esimerkiksi adoptioperheiden ja adoptoitujen jälkipalvelutyöhön, kouluissa tehtävään työhön sekä sosiaalialalle laajemminkin.
Heidi Ruohio: Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen
Sisällys
KIITOKSET 7
1 JOHDANTO 11
2 TUTKIMUKSEN KONTEKSTI 14
2.1 Kansainvälinen adoptio 14
Keskeiset adoptioon liittyvät käsitteet 14
Kansainvälinen adoptio ja siirtolaisuus: muuttosuunnat ja määrät 19
”Lapsen etu” ja adoptio 24
2.2 Aikuiset adoptoidut 26
Oikeus identiteettiin 26
Adoptiotutkimus 28
Adoptoitujen identiteetin ja kuulumisen tutkimus 31
3 TEOREETTISET NÄKÖKULMAT JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 35
3.1. Minuus ja syntyperä 35
Symbolinen interaktionismi 35
Minuuden muotoutuminen 37
Goffmanilainen käsitys sosiaalisesta elämästä arjen näyttämöillä 39
3.2 Kuuluminen ja sen rajat 43
Kuulumisen ulottuvuudet: identifikaatiot, sosiaaliset sijainnit ja arvot 43
Kuulumisen politiikka 45
3.3 Tutkimuskysymykset 47
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 48
4.1 Haastatteluaineisto 48
4.2 Osallistujat 49
4.3 Haastattelukohtaaminen 53
4.4 Analyysi: aineiston, teorian ja tutkijan vuoropuhelu 56
4.5 Eettiset kysymykset 59
4.6 Adoptioyhteisön ulkopuolinen tutkija – yksi utelias lisää? 62
5 KUULUMINEN JA LÄHEISSUHTEET 67
5.1 Syntymätarinat 67
5.2 Kuuluminen adoptioperheeseen 72
Sattuma, kohtalo ja valituksi tuleminen 72
Omaksi tehty 76
Avoimuus adoptioperheessä 80
Kaksien vanhempien dilemma 83
5.3 Erojen arkipäiväistyminen läheisissä suhteissa 85
6 ARJEN KOHTAAMISIA 91
6.1 Koulu lapsuuden ja nuoruuden näyttämönä 91
6.2 Kuulumisen kyseenalaistaminen 99
Kysymyksiä kuulumisesta 99
Ulossulkeva rasismi 106
6.3 Rajankäyntiä suomalaisuudesta 109
Suomalaisuuden piiri 109
Luovimista etnisissä ja rodullistetuissa hierarkioissa 116
Erottautuminen tavallisuudesta ja ”tavallisista suomalaisista” 122
7 YHTEYDET 125
7.1 Yhteydet biologiseen sukuun 125
Ajatteleminen, tiedon etsiminen ja ihmisten etsiminen 125
Yhdennäköisyyden kaipuu 132
Biologisen suvun etsijät 136
7.2 ”Juurimatka” 143
Matka menneeseen 143
Ulkonäöllinen sulautuminen ja kulttuurinen erottuminen 148
7.3 Kuuluminen adoptioyhteisöön 152
Adoptio yhteisenä nimittäjänä 152
Muutakin kuin adoptoitu 155
8 JOHTOPÄÄTÖKSET 158
LÄHTEET 166
TIIVISTELMÄ 182
SAMMANDRAG 185
ABSTRACT 188