Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen

Heidi Ruohio
ISBN: 978-952-7175-11-8
ISSN: 1799-9219. 190
sivuja: 190
ulkoasu: nidottu

 

Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 181, sarja: Tiede.

 

Varastossa
Kuvaus

Kansainvälinen adoptio on usein mediassa näkyvä aihe, joka herättää ihmisissä tunteita ja mielipiteitä. Silti aiheesta on Suomessa toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Adoptiota lähestytään sekä mediassa että tutkimuksissa useimmiten perheenperustamisen näkökulmasta, ja samalla ohitetaan ne, joille adoptio tapahtuu – eli adoptoidut itsensä. Heidi Ruohio tarkastelee 24 aikuisikäisen kansainvälisesti adoptoidun parissa tehdyn haastattelun perusteella, millaisia merkityksiä adoptoitujen biologinen syntyperä saa erilaisissa ympäristöissä sekä millaisia perheeseen ja kansaan kuulumisen kokemuksia heillä on. 

Teos lisää ymmärrystä kansainvälisestä adoptiosta yksilön kokemuksena. Kansainvälisesti adoptoiduille kirja voi toimia vertaistukena. Kirjasta voivat hyötyä lisäksi muut nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät syystä tai toisesta tunne biologisia vanhempiaan tai jotka ulkonäkönsä vuoksi tulevat kategorisoiduiksi ”erilaisiksi”. Lisäksi tutkimus antaa eväitä esimerkiksi adoptioperheiden ja adoptoitujen jälkipalvelutyöhön, kouluissa tehtävään työhön sekä sosiaalialalle laajemminkin.

Heidi Ruohio: Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen

Sisällys

 

KIITOKSET 7

1 JOHDANTO 11 

2 TUTKIMUKSEN KONTEKSTI 14

2.1 Kansainvälinen adoptio 14

Keskeiset adoptioon liittyvät käsitteet 14

Kansainvälinen adoptio ja siirtolaisuus: muuttosuunnat ja määrät 19

”Lapsen etu” ja adoptio 24

2.2 Aikuiset adoptoidut 26

Oikeus identiteettiin 26

Adoptiotutkimus 28

Adoptoitujen identiteetin ja kuulumisen tutkimus 31 

3 TEOREETTISET NÄKÖKULMAT JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 35

3.1. Minuus ja syntyperä 35

Symbolinen interaktionismi 35

Minuuden muotoutuminen 37

Goffmanilainen käsitys sosiaalisesta elämästä arjen näyttämöillä 39

3.2 Kuuluminen ja sen rajat 43

Kuulumisen ulottuvuudet: identifikaatiot, sosiaaliset sijainnit ja arvot 43

Kuulumisen politiikka 45

3.3 Tutkimuskysymykset 47 

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 48

4.1 Haastatteluaineisto 48

4.2 Osallistujat 49

4.3 Haastattelukohtaaminen 53

4.4 Analyysi: aineiston, teorian ja tutkijan vuoropuhelu 56

4.5 Eettiset kysymykset 59

4.6 Adoptioyhteisön ulkopuolinen tutkija – yksi utelias lisää? 62 

5 KUULUMINEN JA LÄHEISSUHTEET 67

5.1 Syntymätarinat 67

5.2 Kuuluminen adoptioperheeseen 72

Sattuma, kohtalo ja valituksi tuleminen 72

Omaksi tehty 76

Avoimuus adoptioperheessä 80

Kaksien vanhempien dilemma 83

5.3 Erojen arkipäiväistyminen läheisissä suhteissa 85 

6 ARJEN KOHTAAMISIA 91

6.1 Koulu lapsuuden ja nuoruuden näyttämönä 91

6.2 Kuulumisen kyseenalaistaminen 99

Kysymyksiä kuulumisesta 99

Ulossulkeva rasismi 106

6.3 Rajankäyntiä suomalaisuudesta 109

Suomalaisuuden piiri 109

Luovimista etnisissä ja rodullistetuissa hierarkioissa 116

Erottautuminen tavallisuudesta ja ”tavallisista suomalaisista” 122 

7 YHTEYDET 125

7.1 Yhteydet biologiseen sukuun 125

Ajatteleminen, tiedon etsiminen ja ihmisten etsiminen 125

Yhdennäköisyyden kaipuu 132

Biologisen suvun etsijät 136

7.2 ”Juurimatka” 143

Matka menneeseen 143

Ulkonäöllinen sulautuminen ja kulttuurinen erottuminen 148

7.3 Kuuluminen adoptioyhteisöön 152

Adoptio yhteisenä nimittäjänä 152

Muutakin kuin adoptoitu 155 

8 JOHTOPÄÄTÖKSET 158 

LÄHTEET 166

TIIVISTELMÄ 182

SAMMANDRAG 185

ABSTRACT 188