Nina Brochmann ja Ellen Støkken Dahl: Tyttökirja – Opas kehoon ja mieleen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kuvittanut Magnhild Winsnes. Suomentanut Kirsi Kokkonen. Into 2022. 265 s.
Murrosiän melskeissä pää täyttyy kysymyksistä. Kehon muutoksiin ja mielen kuohuntoihin liittyy monenlaista pähkäiltävää ja pureskeltavaa. Tieto ja tuki ovat tänä päivänä netissä sormen näpäytyksen päässä, mutta ongelmana voi olla esimerkiksi tiedon pirstaleisuus ja luotettavuus. Tästä syystä kovien kansien väliin koostetussa tietopaketissa on edelleen ideaa.
Erityisesti tytöille suunnattua murrosikätietoa tarjoaa norjalaisten lääkäreiden Nina Brochmannin ja Ellen Støkken Dahlin opas Tyttökirja – Opas kehoon ja mieleen. Teoksessa käsitellään monipuolisesti eri teemoja kuukautisista ja naisen anatomiasta tunteisiin ja seksuaalisuuteen saakka.
Huomioon otetaan myös sukupuolen moninaisuus. Kirjassa on omat lukunsa sekä inter- että transsukupuolisuudesta.
Tieto on paikoin hyvin käytännönläheistä. Tekijät opastavat esimerkiksi ensimmäisten rintaliivien hankinnassa, kuukautissuojan valitsemisessa, finnien häätämisessä, suutelemisen tekniikassa ja vaikeiden tunteiden käsittelyssä.
Toisaalta, jos lukijaa mietityttää esimerkiksi se, mitä hedelmöittymisen hetkellä tapahtuu tai miksi kuukautisten aikana tulee kovia kipuja, niihinkin kirjasta löytyy vastaukset. Mahdollisesti vieraisiin tiedesanoihin – kuten endometrium, estrogeeni tai prostaglandiini – ei ole vaaraa juuttua, sillä ne on selitetty esimerkillisen selkeästi heti käsitteen käyttämisen yhteydessä.
Nimensä mukaisesti teos painottuu ihmisen kehoon ja mieleen, mutta yhteiskunnallista näkökulmaakaan ei ole täysin unohdettu. Lyhyesti käsitellään esimerkiksi naisen sukuelinten silpomista, kuukautisköyhyyttä sekä sosiaalisen median vaikutusta minäkuvaan.
Teoksen perussävy on tyttöjä rohkaiseva ja voimaannutta, jopa juhliva. Kirjoittajat esimerkiksi osoittavat virheelliseksi sen käsityksen, että hedelmöittymisessä munasolun tehtävänä on odotella passiivisena sankarisiittiön saapumista. Uudet tutkimukset nimittäin osoittavat, että munasolu on aktiivinen valitsija. ”Se katsastaa siittiösolut ja antaa rukkaset kosijoille, joista se ei pidä. Näin ollen se on kaikkea muuta kuin Prinsessa Ruusunen”, tekijät kirjoittavat. Tämä saattaa tuntua pikkujutulta, mutta kirjoittajien mukaan virheellisten tarinoiden oikaiseminen on tärkeää, sillä ne paljastavat tyttöihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja asenteita. ”Yhteiskunnalla on erilaisia odotuksia naisia ja miehiä kohtaan, ja nämä odotukset ovat niin syvällä, että ne vaikuttavat kaikkeen. Jopa siihen, miten kehoon liittyvistä asioista opetetaan.”
Tekstin tyylilaji on hauska yhdistelmä napakkaa asiallisuutta ja huumoria. Lauseet ja virkkeet ovat lyhyitä ja selkeitä, ja nuorempikin lukija ymmärtää varmasti lukemansa. Tieto on paloiteltu hallittavan kokoisiin, lyhimmillään vain muutaman rivin mittaisiin jaksoihin. Omaksumista auttaa vielä sekin, että osa tiedosta ja vinkeistä on nostettu helposti silmäiltäviin tietolaatikoihin tai puhekupliin. Selkeyttä lisää vielä fiksu taitto, jossa aukeamille on jätetty riittävästi tyhjää tilaa. Magnhild Winsnesin havainnollinen ja oivaltava kuvitus kruunaa kokonaisuuden.
Marjo Jääskä
FM, vapaa kirjoittaja