Työpajat

Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikan muuttuvat kentät 27.5.2016

Iltapäivän työpajat tarjoavat tilaisuuden keskustella eri tutkimusalojen ja lähestymistapojen eettisistä kysymyksistä ja esitellä omaan tutkimukseen liittyviä ongelmia ja havaintoja. Työpajoihin ilmoittaudutaan etukäteen, ilmoittautumisen yhteydessä. Työpajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, eikä osallistuminen edellytä ennakkovalmistautumista. Työpajatyöskentely perustuu vertaiskeskustelulle. Ilmoittautumislomakkeella on mahdollista lähettää järjestäjille jo etukäteen kysymyksiä tai keskustaluteemoja, joita työpajassa erityisesti toivotaan käsiteltävän. Kysymykset voiviat liittyä niin omaan tutkimukseen kuin yleisempiin eettisiin kysymyksiin.

1. LUOKITTELUN ETIIKKA

pj. Elina Pekkarinen, Nuorisotutkimusverkosto

Ihmistieteellisessä tutkimuksessa ilmiöiden ja ominaisuuksien luokittelu - kategorisointi - on yleistä ja tutkimusprosessi sisältää useita luokittelun hetkiä alkaen kysymyksenasettelusta päätyen analysointiin ja raportointiin. Tavallisillakin luokitteluilla, kuten iällä, sukupuolella tai uskonnolla, on eettisiä ulottuvuuksia, jotka ilmenevät niin määrällisessä kuin laadullisessa tutkimuksessa. Luokittelun etiikkaa kuitenkin harvoin pohditaan. Miten muodostaa luokkia eettisesti kestävällä tavalla? Miten niiden välisistä eroista tulee raportoida? Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi luokittelusta, kategorisoimisesta, yleistyksistä ja erityisyyksistä kiinnostuneita osallistujia. 

2. TUTKIJAN POSITIO, ITSEREFLEKTIO JA KENTTÄSUHDE

pj. Johanna Hurtig, Lapin yliopisto

Tutkimuksellisten lähtökohtien avaaminen on itsestään selvä osa tutkimusprosessia. Kysymykset henkilökohtaisten kokemusten, sidosten tai aiheeseen asemoitumisen käsittelystä ovat sen sijaan epäselvempiä. Minkä verran niitä on tarpeen aukikirjoittaa? Missä menevät tiedostamisen ja tilittämisen rajat? Milloin on kyse itsensä katsomisesta ilmiön kustannuksella, milloin omille lähtökohdille sokeutumisesta tai niiden piilottelusta. Työryhmässä on mahdollisuus pohtia kenttäsuhteen ja tutkijan positioitumisen herättämiä kysymyksiä ja niiden käsittelemiseen liittyviä ratkaisuja. 

3. VISUAALISTEN JA DIGITAALISTEN MENETELMIEN ETIIKKA

pj. Tiia Laukkanen ja Fanny Vilmilä, Nuorisotutkimusverkosto

Visuaalisten aineistojen käyttö ja erilaiset digitaaliset toimintaympäristöt haastavat tutkijoita pohtimaan tutkimuksen tekemisen lähtökohtia ja eettisiä kysymyksiä. Tutkija törmää kysymyksiin aineistojen julkisesta ja yksityisestä luonteesta, joka vaikuttaa erilaisiin käytännön eettisiin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi anonymisointiin, informointiin tai julkaisun jälkeiseen vastuuseen aineistoista ja tutkittavista. Muuttavatko visuaaliset ja digitaaliset aineistot ja toimintaympäristöt tutkimuksen etiikan kulmakiviä? Saako esimerkiksi verkkoaineistoa käyttää ilman tutkittavien informointia tai kuinka anonymisoida julkista aineistoa, joka on suoraan kytkettävissä tuottajaansa? Millaisia eettisiä haasteita erilaiset visuaaliset menetelmät asettavat suhteessa aineiston tuotantotapaan ja tuottajaan? Työryhmään toivotaan tervetulleiksi kaikki, jotka ovat kiinnostuneita visuaalisten menetelmien ja digitaalisten ympäristöjen hyödyntämisestä tutkimuksessa. 

4. TUTKIJAN MEDIASUHDE JA JULKISUUS

pj. Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

Tutkimuksen ja median suhteesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Vaikka yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yliopistojen ns. kolmas tehtävä on paljon muutakin kuin medialausuntojen antamista, on syytä pohtia, minkälaisten eettisten kysymysten eteen tutkija joutuu kohdatessaan median. Miten puhua sensitiivisistä asioista mediassa? Miten vaikuttaa siihen, ettei omia lausuntoja aseteta kyseenalaiseen kontekstiin? Mikä on tutkijoiden vastuu ylipäätään siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu olisi monipuolista ja kriittistä? Entä onko pakko kommentoida, kun pyydetään? Miksi mediassa esiintyvät asiantuntijat edelleen ovat etupäässä miehiä ja mitä tälle sukupuolittuneelle ilmiölle voisi tehdä? Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki, joilla on kokemusta median kanssa toimimisesta tai jotka haluaisivat oppia lisää tai saada konkreettisia neuvoja. 

5. KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSYHTEISTYÖN EETTISET HAASTEET

pj. Arniika Kuusisto ja Arto Kallioniemi, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö synnyttää usein mielenkiintoisia ja monitahoisia tutkimuseettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi, kuka omistaa tutkimussuunnitelman tai tutkimusdatan? Ketkä ovat oikeutettuja käyttämään tutkimusdataa julkaisuissaan? Kuka viime kädessä arkistoi yhteistyössä hankitun aineiston? Miten aineistosta kirjoitetut artikkelit tekevät oikeutta kansallisille kysymyksille ja missä määrin aineiston vertailu maittain on ylipäätänsä mahdollista. Miten tutkijan rooli ja asema tutkimusryhmässä vaihtelee maasta toiseen? Kansainvälistyvässä tutkimusyhteistyössä lähdetään usein intohimoisesti tekemään tutkimusta, kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa ja etsimään sille rahoituslähteitä, mutta harvoin alkumetreillä pohditaan edellä esitettyjä eettisiä kysymyksiä. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kansainvälisen tutkimusyhteistyön eettisistä kysymyksistä kiinnostuneita osallistujia.