Kiire aikuisuuteen leimaa toimeentulotuen varassa elävien maahanmuuttajanuorten elämää

Minkälaisia elämänpolkuja toimeentulotuen varassa elävät maahanmuuttajanuoret ovat kulkeneet? Kysymykseen toivottiin tutkimuksellisia vastauksia Suomen Pakolaisavun Kurvi-hankkeen käynnistyessä vuonna 2012. Kurvi-hankkeessa on tuettu kolmen vuoden ajan noin sataa työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän reunamilla olevaa 18–25-vuotiasta maahanmuuttajanuorta.

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärvi seurasi työtä lähietäisyydeltä sekä haastatteli 17 hankkeeseen valikoitunutta nuorta tehtävänään löytää kysymykseen vastauksia.

Kiire monen tekijän summana

Tutkimus osoittaa, että nuorten elämänkuluissa on paljon yhtäläisyyksiä. Vain harvalla nuorista on ollut mahdollisuus kouluttautua lapsuudessaan hajoavien valtioiden ja transit-maiden alueilla. Valtaosa on muuttanut Suomeen nuoruusvuosinaan eivätkä he ole ennättäneet päästä kiinni suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Tutkimuksessa äänessä olevien nuorten itse kokema ja heille tarjolla oleva yhteiskunnallinen ikä eroavat toisistaan.

– He ovat parikymppisiä aikuisia vailla peruskoulun päättötodistusta tai ammattitutkintoja. Monikaan heistä ei ole asemassa, jossa he itse haluaisivat olla tai jossa nuorten aikuisten odotetaan olevan. Toisin sanoen he kokevat olevansa aikuisia, jotka jäävät nuoren tai jopa lapsen asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimystä lunastaa aikuisen asema mahdollisimman nopeasti, Kivijärvi toteaa.

Tutkimustulosten mukaan nuorten kiireessä ei ole kyse vain yksilöiden puutteellisista resursseista. Virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääminen tarkoittaa mutkaisia reittejä kohti tutkintoja. Saman aikaan työvoima- ja sosiaaliviranomaiset pyrkivät jouduttamaan toimeentulotuen varassa elävien maahanmuuttajanuorten työllistymistä. Lopulta perheenyhdistämisten edellytyksenä olevat tulorajat ohjaavat monien nuorten koulutusvalintoja. Pikainen kouluttautuminen ja mahdollisuus saavuttaa tulorajat muodostuvat houkuttelevaksi.

– Tarjolla olevia koulutuspolkuja ei malteta edetä hitaasti, vaan turhaudutaan tai harpotaan varvikkojen kautta polulta toiselle. Nuoret aikuiset, joista monet ovat selviytyneet aikaisemmassa elämässään jopa perusturvallisuutta uhkaavista ajanjaksoista, joutuvat uudenlaisten vaikeuksien eteen luoviessaan kohti aikuisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, kirjoittaa Kivijärvi.

Minne polut johtavat?

Monet tutkimuksen nuorista etenevät nopein harppauksin kohti työllistymistä ja aikuisuutta. Toisaalta heidän elämänkulkuihinsa sisältyy ajoittain hätiköityjä valintoja. Tutkimustulokset herättävätkin kysymyksen kiirehtimisen seurauksista.

– Voi olettaa, että 20-vuotiaana lykätyllä kouluttautumishaaveella ja hakeutumisella matalapalkka-aloille on pidempiaikaisia seurauksia. Yksilön näkökulmasta paluu pidemmille koulutuspoluille ei liene itsestäänselvyys. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta kyse on työmarkkinoiden etnisestä eriytymisestä.  Sekä pääkaupunkiseudun koulutus- ja palvelujärjestelmä että kansallinen maahanmuuttopolitiikka näyttävät kiihdyttävän tätä eriytymistä, päättää Kivijärvi.

Kivijärvi, Antti (2015) Nuoruusvuosina Suomeen muuttaneiden nuorten polkuja jäljittämässä. Tutkimus Kurvi-hankkeen nuorten elämänkuluista. Teoksessa Harri Nieminen & Antti Kivijärvi (toim.) Kiertoteitä. Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä. Helsinki: Into Kustannus.

Lisätietoja:

Antti Kivijärvi
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 062 4689

Nuorisotutkimusverkoston tiedote 23.11.2015