Uutuusjulkaisu: Nuoret ja ääni – Nuoret eduskuntavaaleissa 2011

Nuorisotutkimusverkostolta on ilmestynyt uutuusjulkaisu Nuoret ja ääni – Nuoret eduskuntavaaleissa 2011.

Onko nuorten kiinnostus politiikkaan nousussa?

Eduskuntavaalit 2011 muistetaan erityisesti Perussuomalaisten historiallisen suuresta kannatuksen noususta. Perussuomalaiset näyttävät nousseen myös nuorten keskuudessa suosituimmaksi puolueeksi. Toisaalta Perussuomalaiset ovat myös yksi nuorten inhokkipuolueista. Nuorille tärkeimmiksi kysymyksiksi vaaleissa nousivat syrjäytyminen, työttömyys ja keskustelu yhteiskuntatakuusta. Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus ja kiinnostus politiikkaan ovat pysyneet muita ikäluokkia alhaisempana jo useita vuosikymmeniä. Nuoret ovat myös muita äänestäjiä vähemmän puolueuskollisia. Sekä eduskuntavaalit että presidentinvaalit ovat kuitenkin nostaneet esiin heikkoja signaaleja siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Passiivisten nuorten äänestäjien määrä säilyy korkeana, mutta toisaalta nuoret aktivoituivat jo toisissa eduskuntavaaleissa peräkkäin muita äänestäjiä enemmän.

Sosiaalisen median rooli ja merkitys erilaisten kansalaisliikkeiden synnyttäjänä kasvaa koko ajan. Tämä näytti saavuttavan jo eräänlaisen kulminaatiopisteen perinteisen politiikan kentällä Pekka Haaviston vuoden 2012 presidentinvaalikampanjaa tukeneessa kansalaisliikkeessä. Kansalaisliikkeen laajuudessa ja nuorten kiinnostuksessa osallistua siihen vaikutti merkittävältä nimenomaan se, että toiminta ei ollut puoluevetoista.

Miten nuori näkyi vaalien aikaan mediassa?

Ville-Samuli Haverisen artikkelissa tarkastellaan, miten nuoria käsiteltiin vaaleihin liittyvässä mediakirjoittelussa. Haverisen mukaan nuoria nähtiin vaalien aikaan mediassa enemmän toiminnan ja puheen kohteina, passiivisina objekteina, jotka pitää pelastaa koulutus- ja työmarkkinainstituutioiden suojaan kuin itse aktiivisina toimijoina, keskustelijoina ja oman roolinsa korjaajina. Eduskuntavaalihankkeen tarkoituksena oli pureutua moniulotteisesti paitsi nuorten äänestyskäyttäytymiseen myös julkiseen nuoriso- ja sukupolvipoliittiseen keskusteluun sekä nuorten poliittiseen asemaan näissä mediakeskusteluissa. Tätä tarkoitusta varten hankkeessa kerättiin media-aineisto vaalien alla. Valitut mediat olivat Helsingin Sanomat ja sanomalehti Karjalainen Pohjois-Karjalasta.

Nuorten yhteiskunnallinen osallisuus ja sukupolvidialogi

Keskustelu sukupolvipolitiikasta, sukupolvikamppailusta, huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmästä onkin ollut osa yhteiskunnallista ja nuorisopoliittista keskustelua ja tovin aikaa. Tähän hankkeeseen liittyvän media-aineiston (Haverinen) mukaan sukupolvikamppailua on olemassa, mutta toisaalta myös sovitteleva sukupolvisolidaarisuus näyttäytyy verraten vahvana.

Sami Borg sekä Tuomo Martikainen ja Hanna Wass tarkastelevat nuorten äänestämistä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja vertaavat kehitystä aiempiin vaaleihin. Borg käsittelee omassa artikkelissaan valtakunnallisesti nuorten äänestysvalintoja, puoluekiinnittymistä, nuorten inhokki- ja suosikkipuolueita sekä nuorten osallistumista vaaleihin ehdokkaina. Tuomo Martikainen ja Hanna Wass tutkivat puolestaan nuorten äänestysaktiivisuutta Helsingin vaalipiirissä vaaliluetteloista kerätyn otoksen perusteella. Iän ja sukupuolen lisäksi tarkastelussa on Helsingin alueelliset erot nuorten äänestysvalinnoissa sekä nuorten äänestyskäyttäytymisen kehitystendenssit verrattuna aikaisempiin vaaleihin.

Sukupolvipolitiikkaa ja nuorten yhteiskunnallista osallisuutta puretaan kansalaisuuden, poliittisen sosialisaation ja eläkejärjestelmien institutionaalisen käsiteanalyysin avulla.

Osaamista on, aktiivisuutta ei

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset nuoret tuntevat poliittisen järjestelmän toiminnan, tavat ja ilmiöt hyvin verrattuna muiden maiden nuoriin. Heidän äänestämisensä on kuitenkin passiivista verrattuna moniin muihin maihin. Toisaalta Suomessa nuorten äänestäminen näyttäytyy omana vapaaehtoisena valintana verrattuna moniin korkean äänestysprosentin maihin, joissa koti, perhe ja lähipiiri vaikuttavat nuorten äänestämiseen, ja jossa myös hylättyjen äänien määrä on Suomea korkeampi.

Nuorten poliittista osallistumista on näyttänyt heikentävän epäusko omiin vaikutus-mahdollisuuksiin. Sen lisäksi puoluepeliä on pidetty suurten ikäluokkien asiana, eikä ehdokkaiden ole katsottu ajavan nuorten asioita. Nuoret ovat myös aliedustettuja itse ehdokasasettelussa ja valittujen ehdokkaiden joukossa. Nuoret ovat harmillisen usein vain vaalilistojen täyte-ehdokkaina keräämässä ääniä muille ehdokkaille. Puolueet eivät juuri panosta heidän kampanjoihinsa. Nuoret itse myös päätyvät äänestämään usein tunnetumpia ja kokeneempia ehdokkaita, koska he eivät tunne tarpeeksi hyvin nuoria ehdokkaita.

Politiikka takaisin kouluihin

Nuorten poliittinen passiivisuus ja politiikan heikompi tietämys verrattuna vanhempiin ikäpolviin on käytännössä seurausta siitä, että koulut on järjestelmällisesti siivottu poliittisesta keskustelusta. Demokratian ja politiikan paluulle keskeistä on, kuinka ja miten paljon kouluissa käsitellään politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita.

Teoksen tiedot

Nuoret ja ääni – Nuoret eduskuntavaaleissa 2011
Jussi Ronkainen (toim.) (2012)
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 125, sarja: Hybridi & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 45.
Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta.
112 sivua. ISBN 978-952-5994-13-1, julkaisuja 125, 28 euroa.

Lisätietoja

Jussi Ronkainen
YTT, tutkimusjohtaja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Juvenia - nuorisoalan osaamiskeskittymä
p. 0153 556 093