Uutuusjulkaisu: Perhe tärkein tekijä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien menestyksessä

Epätavallisia elämänkulkuja -teoksessa tarkastellaan laajaan haastatteluaineistoon perustuen nykyajan Suomen huippu-urheilijoiden ja -taiteilijoiden elämänkulkuja.

Artikkelit käsittelevät menestymisen edellytyksiä ja haasteita 2000-luvun Suomessa. Tärkeiksi teemoiksi nousevat kotitausta, lapsuuden harrastuksista nauttiminen ja itsensä kehittäminen. Erityisesti perheen aineettomalla ja aineellisella tuella näyttää olevan tärkeä merkitys sekä menestyneiden urheilijoiden että taiteilijoiden elämänkuluissa. Lisäksi menestymistä tarkastellaan osana nykyajan nuoruutta.
 
Urheilijan uran hankalimmat vuodet osuvat usein juniori-iän loppupuolelle, jolloin muut mielenkiinnon kohteet saattavat korvata pitkäjänteisyyttä vaativan urheiluharrastuksen. Lopettaminen ei nykyaikana kerro välttämättä epäonnistumisesta, vaan kyseessä voi olla tietoinen elämäntapavalinta.
 
Tutkimuksessa haastatelluilla huippu-urheilijoilla oli keskimääräistä korkeampi sosioekonominen tausta, ja vanhemmilla riitti rahaa ja aikaa lasten ja nuorten kalliisiinkin harrastuksiin. Harrastuskustannusten nousu merkitsee sitä, että osa lahjakkuuksista putoaa pois, mutta myös sitä, että ne jotka jatkavat, joutuvat karsimaan lajivalikoimaansa. "Tärkein tuki huippu-urheilulle ei useinkaan ole suoraa tukea, vaan tasa-arvoisten ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien luomista", Mikko Piispa toteaa.
 
Kirjassa käsitellään myös monikulttuuristaustaisten suomalaisurheilijoiden elämänkulkuja. Niin ikään heidän menestyksensä taustalla on vahva perheen tuki. Monikulttuuristen huippu-urheilijoiden perheet joutuvat tekemään lapsensa uran toteutumiseksi merkittäviä taloudellisia panostuksia, sillä niiden sosioekonominen asema ei ole yhtä vahva kuin kantasuomalaisten huippu-urheilijoiden perheillä. Paljon puhutut rasismikokemukset vaihtelivat keskenään suuresti: osa urheilijoista oli kohdannut rasismia jatkuvasti ja toisilla rasismikokemuksia ei ollut urheilun parissa lainkaan. Tavallisimmin rasismia ilmeni vieraspeleissä vastapelaajien taholta ja katsomohuuteluna. "Valinta maajoukkueeseen on ollut monelle monikulttuuristaustaiselle urheilijalle merkityksellinen hetki, jolloin heidän suomalaisuutensa on saanut näkyvän tunnustuksen", korostaa Helena Huhta.
 
Teos on ensiaskel opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön rahoittamassa ja Nuorisotutkimusverkoston puitteissa toteutettavassa tutkimushankkeessa Menestyjien elämänkulku - selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. Hankkeen taustalla on suomalaisen huippu-urheilun tilan selvittäminen, ja urheilijahaastattelut ovat osa sitä. Tutkimusta varten haastateltiin 96 huippu-urheilijaa, joista 20 on suomalaisia monikulttuurisia urheilijoita, sekä 29:ää kulttuurialan huippua.
 
Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.)
Epätavallisia elämänkulkuja: Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa
Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 134.
ISBN 978-952-5994-30-8, nidottu, 172 s., 24 euroa. Sarja: Kenttä.

Lisätietoja:

Helena Huhta, puh. 040 766 6890, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Mikko Piispa, puh. 040 727 3080, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Mikko Salasuo, puh. 040 548 5520, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirja on tilattavissa verkkokaupastamme.