Väitöstutkimus: etnisyyteen perustuvia rajanvetoja on mahdollista purkaa nuorten ryhmätoiminnassa

Nuorilla ja nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on vaihtelevia näkemyksiä siitä, mikä merkitys syntyperillä ja kulttuurisilla taustoilla on nuorten kaverisuhteiden muodostumisessa. Joidenkin mielestä etnisyys on keskeisin ja pysyvä nuoria ryhmittelevä tekijä, kun taas toiset pitävät tämänkaltaisia erotteluja merkityksettöminä nykynuorten arjessa.

Antti Kivijärven väitöstyön keskeinen tutkimusongelma muodostuu tästä ristiriitaiselta vaikuttavasta lähtöasetelmasta. Kivijärvi tarkasteli tutkimuksessaan etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa eri paikkakunnilla ja erilaisissa nuorisotyön tiloissa, kuten nuorisotaloissa, nuorten tapahtumissa ja kohdennetummissa ryhmätoiminnoissa.

Tutkimuksessa osoitetaan, että etnisyydessä on ensisijaisesti kyse ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa muodostuvista ja tilanteittain vaihtelevista eronteoista, ei niinkään pysyvistä fysiologisista tai kulttuurisista eroista.

– Kyse on vain harvoin ehdottomista ja liikkumattomista rajoista eri taustoista tulevien nuorten välillä. Etnisyys näkyy nuorten arjessa ennen kaikkea sosiaalisesti muodostuvina ja nuorisotyön käytäntöjen määrittäminä huokoisina ja paikallisina rajanvetoina, Kivijärvi toteaa.

Etäisyys kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välillä muodostui tutkimusaineistoissa merkityksellisimmäksi etnisyyteen perustuvaksi eronteoksi. Erilaiset kansalliset ja kielelliset taustat rajasivat vain harvoin maahanmuuttajataustaisten nuorten keskinäistä kaverisosiaalisuutta. Etnisyyden merkitykset muodostuvat siten suomalaisen yhteiskunnan enemmistö–vähemmistö-suhteiden kehyksessä, jota määrittävät kantaväestön nuorten valmiiksi muotoutuneet kaveripiirit ja maahanmuuttajataustaisia nuoria yhdistävä kokemus erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta.

– Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten välinenkään rajanveto ei ole ehdoton. Eronteot ja ennakkoluulot elävät nuorten arjessa rinnakkain kaveruuksien ja kiinnostuneisuuden kanssa, Kivijärvi kirjoittaa.

Käsitys ennakkoluuloisesta työväenluokasta ja nurkkakuntaisista pikkupaikkakunnista horjuu

Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten välisten rajanvetojen merkitys vaihtelee erityisesti alueiden ja niiden väestörakenteiden mukaan. Etnisyys nuoria erottelevana tekijänä menettää merkitystään suurten kaupunkien monietnisten ja sosioekonomisesti huono-osaisten lähiöiden poikien hallitsemissa nuorisotaloissa mutta myös pienten paikkakuntien vapaa-ajan tiloissa. Tulokset haastavat osaltaan mielikuvat ennakkoluuloisista työväenluokan pojista ja nurkkakuntaisista pikkupaikkakunnista.

Alueista riippumatta etnisyys nuoria ryhmittelevänä tekijänä muodostui harvoin merkitykselliseksi erottelun välineeksi heterogeenissä ryhmissä, jotka koostuivat ikään, sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviltä taustoiltaan erilaisista nuorista. Etnisyyden merkitykset korostuivat puolestaan yhden ryhmän hallitsemissa vapaa-ajan tiloissa, kahden yhtä suuren ja etnisesti kategorisoitavissa olevan joukon kohtaamisissa tai tilanteissa, joissa etnisyyden merkityksiä ei kyetty käsittelemään kriittisesti. 

– Etnisyyden merkitys nuoria erottelevana tekijänä vaihtelee alueen, kulloisenkin nuorisotyön tilan ja käytäntöjen sekä muiden kategorisointien, kuten sukupuolen, luokan ja iän mukaan. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta olennaista on toki se, ovatko he kasvaneet osana paikallisia vertaispiirejä vai muuttaneet Suomeen vasta nuoruusvuosinaan, Kivijärvi jatkaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että nuorille järjestetyssä ryhmätoiminnassa on mahdollista purkaa etnisyyden merkityksiä nuoria erottelevana tekijänä. Nuorisotyöntekijöiden tehtävät määritellään varsin väljästi lainsäädännössä. Nuorisotyötä voi siten tarkastella kasvatuksellisena toimintana, jossa on mahdollista tarttua nuorten ryhmäsuhteisiin: ”Erotteluja ylläpitävät toimintamuodot voi aina lopettaa ja kehittää uusia tilalle. Esimerkiksi opettajat ja sosiaalityöntekijät joutuvat pitäytymään tiukemmin lainsäädännön heille määräämissä tehtävissä ja rooleissa”, päättää Kivijärvi.

Kivijärven sosiologian alaan kuuluvassa väitöstyössä hyödynnettiin laadullisia havainnointi- ja haastatteluaineistoja. Aineistot kerättiin eri puolilta Suomea pääkaupunkiseudun suurista lähiöistä aina maaseutumaisiin paikkakuntiin saakka. Teos koostuu englannin- ja suomenkielisistä artikkeleista sekä laajasta yhteenvetoluvusta.

Teoksen tiedot


Antti Kivijärvi: Etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa. Tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 162, sarja: Tiede.

ISBN 978-952-5994-79-7, 269 sivua, nid., hinta 28 €. Kirjastoluokitus: 30.1.

Antti Kivijärven väitöskirja tarkastetaan perjantaina 17.4. klo 12 Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella, C2, Carelia, Yliopistokatu 4. Vastaväittäjänä on Anu-Hanna Anttila.

Sisällysluettelo: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/node/1406

Tilaukset
Kirjaa voi tilata Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupasta sekä väitöstilaisuuden jälkeen kirjakaupoista.

Lisätietoja
Antti Kivijärvi
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
puh. 0400 624 689
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.