Neljä Nuorisotutkimusseuran kirjaa julkaistu verkkoversioina

Tarja Juvonen: Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä

 

Päivi Armila, Terhi Halonen ja Mari Käyhkö (toim.) Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla

 

Janne Poikolainen: Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus. Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun

 

Heidi Ruohio: Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen

 

Tarja Juvonen: Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä

Miten nuorten autonominen toimijuus rakentuu sosiaalisen kontrollin, ammatillisen tukemisen ja nuorten täytymisen jännitteissä? Mitä relationaalisuus tarkoittaa tässä yhteydessä? Tämä tutkimus tarkastelee etsivän nuorisotyön problematiikkaa, sen yhtä aikaa metodisia ja käytännöllisiä ongelmia.

Tutkimuksen lähtökohtana on nuorten samaan aikaan hauras ja vahva toimijuus, ja sitä motivoi huomio nuoria auttamaan pyrkivän sosiaalityön olemuksellisesta kaksinaisuudesta: yhtäältä nuori tarvitsee tukea, mutta toisaalta tuki pitää sisällään kontrollin, joka ei itsestään selvästi edistä autonomisen toimijuuden kehittymistä vaan voi rajoittaa sitä. Laaja tutkimusaineisto koostuu muun muassa etsivässä työssä kohdattujen nuorten ja etsivää työtä tekevien haastatteluista.

”Tutkimuksen tärkein ansio on sen teoreettinen vahvuus ja innovatiivisuus: orastavaan aikuisuuteen, toimijuuteen ja täytymiseen liittyvät keskustelut ja tulokset ovat korkeatasoisia ja avaavat sosiaalityön tutkimukseen kokonaan uusia uria. Tutkimus osallistuu kuin huomaamattaan myös niihin moniin keskusteluihin, joita käydään ajankohtaisista yhteiskuntapoliittisista avainkäsitteistä, kuten kansalaisten valinnat, velvollisuudet ja oikeudet.” – Professori Kirsi Juhila, Tampereen yliopisto.

Verkkojulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1628-sosiaalisesti-kontrolloitu-hauraasti-autonominen.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2015. 243 s. Hinta: 28 euroa.

Painetun kirjan voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat/290-Sosiaalisesti%20kontrolloitu.

 

Päivi Armila, Terhi Halonen ja Mari Käyhkö (toim.) Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla

Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä on kirja nuoruudesta, jota eletään itäsuomalaisissa syrjäkylissä, kaukana kouluista, harrastuspaikoista ja kavereista. Tarkastelun lähtökohta on alue-, tasa-arvo- ja nuorisopoliittisesti kriittinen: reuna-alueilla nuorten mahdollisuudet osallistua esimerkiksi koulutukseen, harrastuksiin tai kansalaistoimintaan ovat selkeästi niukemmat kuin kaupungissa. Ydinkysymykseksi nousee liikkumisen vaikeus, julkisen liikenteen puute, jonka vuoksi nuorten arki on monella tavalla työlästä ja rajoitettua.
Hylkysyrjässä elämästä kuitenkin tehdään elettävää rakentamalla arkea ja tulevaisuutta omatoimisesti ja tiiviiden sosiaalisten verkostojen varassa.


”Hylkysyrjä voidaan sijoittaa kartalle ja nähdä maantieteellisesti. Sen voi kuitenkin määrittää myös henkiseksi olemiseksi, mielentilaksi, jossa ihminen saattaa kokea olevansa sivussa täysivaltaisesta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta kansalaisuudesta. Henkistä hylkysyrjäisyyttä on mahdollista kokea vaikkapa Kolmen sepän patsaalla, mutta kahden hylkysyrjän loukku – mentaalinen ja maantieteellinen – on arkista totta vain syrjäkylillä, siellä, missä kilometrit eristävät konkreettisesti.” (Esko Hartikainen)

Verkkojulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1627-reunamerkintoejae-hylkysyrjaestae-nuorten-elaemaenraameja-ja-tulevaisuudenkuvia-harvaanasutulla-maaseudulla.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2016. 159 s. Hinta: 20 euroa.

Painetun kirjan voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat/1261-reunamerkintoja-hylkysyrjasta.

 

Janne Poikolainen: Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus. Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun

Tiedätkö, kuka oli ensimmäinen maailmanluokan pop-idoli, joka vieraili Suomessa? Muistatko ajan, jolloin The Beatlesin Twist and Shout soi taukoamatta kuppiloiden jukebokseissa? Entä oletko koskaan miettinyt, mistä nykyajan fanibuumit juontavat juurensa? Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus tarkastelee popmusiikin fanikulttuurin syntyä ja kehitystä Suomessa 1950‒1970-luvuilla.

Teos lähestyy faniutta monipuolisesti ilmiön eri tasoihin pureutuen. Fanikulttuurin puitteita, faneja koskevia mielikuvia ja fanien identiteettityötä käsitellään esimerkiksi nuorten musiikinkulutuksen muotojen, samaistumisen ja sukupolvikapinan kysymyksien sekä hysteerisen teinitytön, bändärin ja rock-diggarin stereotyyppisten hahmojen näkökulmasta.

Tutkimus perustuu laajaan muistitieto- ja aikalaisaineistoon, joka ulottuu erilaisista kirjoituskeruista ja Suosikin kaltaisista musiikkilehdistä ihailijakirjeisiin ja fanijulkaisuihin. Niiden avulla teos rakentaa moniäänisen kuvan suomalaisen nuorison ja musiikkifaniuden historiasta osana sotienjälkeisten vuosikymmenten nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus on kiinnostavaa luettavaa kaikille faniudesta, populaarimusiikista ja nuoruuden historiasta kiinnostuneille.

Verkkojulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1626-musiikkifanius-ja-modernisoituva-nuoruus-populaarimusiikin-ihailijakulttuurin-rakentuminen-suomessa-1950-luvulta-1970-luvun-alkuun.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2015. 318 s. Hinta: 30 euroa.

Painetun kirjan voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat/293-Musiikkifanius.

 

Heidi Ruohio: Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen

Kansainvälinen adoptio on usein mediassa näkyvä aihe, joka herättää ihmisissä tunteita ja mielipiteitä. Silti aiheesta on Suomessa toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Adoptiota lähestytään sekä mediassa että tutkimuksissa useimmiten perheenperustamisen näkökulmasta, ja samalla ohitetaan ne, joille adoptio tapahtuu – eli adoptoidut itsensä. Heidi Ruohio tarkastelee 24 aikuisikäisen kansainvälisesti adoptoidun parissa tehdyn haastattelun perusteella, millaisia merkityksiä adoptoitujen biologinen syntyperä saa erilaisissa ympäristöissä sekä millaisia perheeseen ja kansaan kuulumisen kokemuksia heillä on. 

Teos lisää ymmärrystä kansainvälisestä adoptiosta yksilön kokemuksena. Kansainvälisesti adoptoiduille kirja voi toimia vertaistukena. Kirjasta voivat hyötyä lisäksi muut nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät syystä tai toisesta tunne biologisia vanhempiaan tai jotka ulkonäkönsä vuoksi tulevat kategorisoiduiksi ”erilaisiksi”. Lisäksi tutkimus antaa eväitä esimerkiksi adoptioperheiden ja adoptoitujen jälkipalvelutyöhön, kouluissa tehtävään työhön sekä sosiaalialalle laajemminkin.

Verkkojulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1625-suomalaiset-kansainvaelisesti-adoptoidut.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2016. 190 s. Hinta: 28 euroa.

Painetun kirjan voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat/1350-suomalaiset-kansainvalisesti-adoptoidut.

Kaikki Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut.