Asiakkaan sukupuolella on väliä nuorille aikuisille suunnatuissa palveluissa

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, syrjitäänkö sosiaalitoimistossa miehiä, koska suurin osa työntekijöistä on naisia (HS 16.1.2016) tai siitä, suosiiko koulutusjärjestelmä tyttöjä. Nämä näkemykset pohjautuvat puhetapaan, jossa nostetaan keskiöön huoli pojista ja miehistä. Tutkimuksemme osoittaa puhetavan ilmenevän myös nuorille aikuisille suunnatuissa palveluissa. Osoitamme työttömyys- ja koulutustilastojen avulla, että tällä hetkellä työttömistä ja koulutuksen keskeyttäneiden nuorten aikuisten joukossa on myös paljon nuoria naisia. 

Aineisto pohjautuu nuorten aikuisten ja palvelujärjestelmän kohtaamisia tarkastelleeseen hankkeeseen, jossa haastateltiin nuorten aikuisten kanssa TE-palveluissa, sosiaalitoimistoissa ja etsivässä nuorisotyössä työskenteleviä pääosin naispuolisia työntekijöitä (n=10) sekä heidän 18–29-vuotiaita (10 naista, 9 miestä) asiakkaitaan. Työntekijöiden arvioiden mukaan heillä oli asiakkaina tasaisesti nuoria naisia ja miehiä, nuorten miesten ollessa enemmistö vain muutamissa palveluissa. Tarkastelemme artikkelissa työntekijöiden ja nuorten aikuisten tapoja puhua sukupuolesta.

Työntekijöiden haastattelupuhe oli suurelta osin sukupuolineutraalia. Kun sukupuoli nousi esille, puhuttiin pojista tai nuorista miehistä ja tyypilliseksi asiakkaaksi nähtiin nuori syrjäytymisvaarassa oleva mies. Nuoret miehet näyttäytyvät työntekijöiden kerronnassa Peter Paneina tai Kadonneina poikina, joiden tulisi löytää tyttöystävä, jonka tehtäväksi jää näiden miesten pitäminen ”kaidalla polulla” sadun Leena-tytön tapaan. ”Kadonneet tytöt” eivät ole eri asemassa ”Kadonneiden poikien” kanssa, mutta työntekijöiden huoli kohdistuu enemmän poikiin. Pääosin naispuolisten työntekijöiden ja hoivaavien tyttöystävien yhteiseksi tehtäväksi määrittyy syrjäytymisvaarassa olevien poikien ohjaaminen aikuisuuteen.

Nuorten aikuisten omassa kerronnassa seurusteleville sekä avo- tai avioliitossa oleville kumppani oli keskeisenä tukena työttömyyteen ja ongelmiin liittyvissä asioissa sekä nuorilla naisilla että miehillä. Joillain nuorilla miehillä ero tyttöystävästä oli johtanut erilaisiin vaikeuksiin elämäntilanteissa, mutta erot eivät olleet helppoja myöskään nuorille naisille. Työntekijöiden naisvaltaisuus ei noussut millään tavalla esiin ongelmallisena nuorten haastatteluissa, vaan omaan työntekijään luotettiin ja yhteistyön nähtiin sujuvan hyvin.

Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa vallitsee edelleen kulttuurinen sukupuolidiskurssi vahvoista naisista ja reppanamiehistä. Sukupuolitietoisuuden esiin nostaminen on tärkeää nuorille suunnatuissa palveluissa, jotta vältetään sukupuolistereotypioita, joilla saattaa olla kauaskantoiset seuraukset nuorten koulutusvalintoihin ja ammattialoihin. Toivomme palveluissa kiinnitettävän huomiota nuorten miesten lisäksi myös nuoriin naisiin. Varsin kyseenalaista on, onko nuorilla naisilla resursseja tai velvollisuutta hoitaa itsensä ohella kuntoon myös syrjäytymisvaarassa oleva kumppani.

Julkaisutiedot:

Berg, Päivi & Aaltonen, Sanna (2016) Wendy, Peter and the Lost Boys – The Gendered Discourses of Welfare Service Practitioners and Their Young Clients. Young 25(2), 1-17. First published on June 6, 2016 as DOI: 10.1177/1103308816640699.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Päivi Berg
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Puh. 020 755 2685

Erikoistutkija Sanna Aaltonen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Puh. 020 755 2663