11. Nuorten tukiverkostoja kehittämässä

Tässä työryhmässä on kolme esitystä, joiden abstraktit ovat alla. 

  1. Noora Hästbacka (Nuorisotutkimusverkosto): Koulukiusaaminen nuorisotyön ja -tutkimuksen kohteena
  2. Helena Parkkila & Mervi Heikkinen (Oulun yliopisto): Toisin tekemisen ja omien kokemusten jakamisen mahdollisuus – Lastensuojelulaitoksissa asuvien tyttöjen voimavarakoulutus toimintakykyisyyksien tukena
  3. Susan Eriksson (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu): Nuorten oppimisvaikeudet työnhaussa ja palvelujen tarve

1. Koulukiusaaminen nuorisotyön ja -tutkimuksen kohteena

Noora Hästbacka (Nuorisotutkimusverkosto)

Koulukiusaamisesta käydään keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin Opetus ja kulttuuriministeriön asettamassa kiusaamisen ehkäisyn työryhmässä. Kiusaamisen vastaiselle asenteelle on haettu näkyvyyttä monissa julkisissa kampanjoissa, ja kiusaamisen ehkäisyyn on kehitetty monia vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja. Tästä yhteiskunnallisesta huomiosta huolimatta noin joka kymmenes nuori kertoo tulevansa peruskoulussa kiusatuksi. Kiusaaminen jää helposti aikuisilta piiloon ja nuoret kokevat kiusaamiseen puuttumisen riittämättömäksi. Esityksessä pohditaan, miksi kiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa ja mistä asioista vaietaan koulukiusaamiseen liittyen.

Aihetta lähestytään Aseman Lapset ry:n koulukiusaamiseen puuttuvan K-0- hankkeen viitekehyksessä, jossa kehitetään työkaluja kiusaamisen ehkäisyyn pitkään jatkuneissa ja vaativissa kiusaamistilanteissa. Hankkeen työntekijät jalkautuvat Helsingin peruskouluihin tilanteissa, joiden seurauksena on tehty rikosilmoitus poliisille. Työtavat koostuvat nuorten ja perheiden kanssa tehtävästä yksilötyöstä, sovittelusta ja koululuokkien ryhmäyttämisestä sekä tarvittavan tuen löytämisestä eri osapuolille. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia moniammatillisia verkostoja ja hyviä käytäntöjä nuorten välisten konfliktien selvittämiseen. Nuorisotutkimusverkosto toteuttaa vuoden 2017 aikana hankkeeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tarkoituksena on edistää hankkeen käytäntöjen kehittämistä. Tutkimus toteutetaan tapaus- ja toimintatutkimuksen periaatteita hyödyntäen havainnoimalla hankkeessa tapahtuvaa työskentelyä ja haastattelemalla keskeisiä toimijoita kiusaamistapausten ympäriltä, kuten poliisia, rehtoria, nuorisotyöntekijöitä, nuoria sekä heidän vanhempiaan.

Tutkimuksessa tuotetaan tietoa kiusaamistilanteiden kehittymistä ja niihin puuttumisesta eri toimijoiden näkökulmista: Miten tilanteita tunnistetaan ja tulkitaan? Mitkä tekijät ovat johtaneet konfliktien kehittymiseen ja miten niihin on pyritty vaikuttamaan? Miten tilanteiden selvittely on edennyt, kenen ehdoilla ja mitä vaikutuksia sillä on ollut? Mikä on ulkopuolisten sovittelijoiden merkitys tilanteiden hoidossa? Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on tarkoitus pohtia, mitä tapaukset kertovat koulusta toimintaympäristönä, nuorten, heidän perheenjäsentensä ja ammattilaisten suhteista sekä kyvyistä ja mahdollisuuksista selvittää konfliktitilanteita. Lisäksi tutkimuksessa kysytään, millaisia mahdollisia kehittämiskohtia konfliktit nostavat esille kiusaamisilmiön ymmärtämisestä ja sen ehkäisemisestä koulun arjessa.

2. Toisin tekemisen ja omien kokemusten jakamisen mahdollisuus – Lastensuojelulaitoksissa asuvien tyttöjen voimavarakoulutus toimintakykyisyyksien tukena

Helena Parkkila & Mervi Heikkinen (Oulun yliopisto)

Tutkimme lastensuojelulaitoksissa asuville tytöille suunnattua Voimavarakoulutuksen pilottitoteutusta, jonka pyrkimyksenä oli vahvistaa tyttöjen toimintakykyisyyttä sukupuolistuneen väkivallan tunnistamisessa ja ennaltaehkäisemisessä. Voimavarakoulutus kehitettiin tutkimusperustaisesti osana eurooppalaista tutkimus- ja kehittämisprojektia (2013–2014), jossa kansainvälisen yhteistyön tuloksena laadittiin Käsikirja lastensuojelun ammattilaisille. Tutkimuksemme aineistona on ensisijaisesti 1) tutkijan päiväkirja, ja 2) tytöiltä kerätyt koulutuksen arviointilomakkeet. Aineistonanalyysi perustuu sisällönanalyysiin ja hermeneuttis-feministiseen luentaan. Tutkimustulostemme mukaan omien kokemusten jakaminen ja toisin tekemisen mahdollisuus osoittautuivat tärkeimmiksi elementeiksi tyttöjen toimintakykyisyyksien vahvistamisessa Voimavarakoulutuksessa. Johtopäätöksenä toteamme Voimavarakoulutuksen olevan sosiaali- ja terveysalalle soveltuva ammatillinen täydennyskoulutus ja työkalu laitosolosuhteissa asuvien nuorten tyttöjen kokeman sukupuolistuneen väkivallan tunnistamiseen, väkivaltakokemusten käsittelyyn ja väkivallan ennaltaehkäisyyn.

3. Nuorten oppimisvaikeudet työnhaussa ja palvelujen tarve

Susan Eriksson (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu)

Oppimisvaikeudet ja heikko menestys ammatillisissa opinnoissa ovat yksi keskeinen syy nuorten työllistymisen vaikeuksille. Väitetään, että niiden nuorten joukko on kasvava, jotka eivät yrityksistä huolimatta ole työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Ongelma on havaittu suureksi etenkin Itä-Suomessa (Pyykkönen ym. 2017) ja työelämän muutos nähdään yhtenä rakenteellisena tekijänä sen taustalla. (esim. Myrskylä 2012.) Nuorten palveluissa puolestaan on havaittu, ettei oppimisvaikeuksia omaavien nuorten tukemiseen ole tarjolla riittäviä palveluratkaisuja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Kehitysvammaliitossa on käynnissä yhteinen kehittämishanke, jonka puitteissa on kokeiltu yksilölähtöistä työnhakuvalmennusta oppimisvaikeuksia omaaville nuorille Etelä-Savon maakunnassa. Esityksessä käsitellään hankkeen tuloksia ja etsitään niiden perusteella ratkaisuja nuiorten palvelujen kehittämiseksi suuntaan, jossa työllistymiseen saataisiin riittävää tukea niin, ettei avoimille työmarkkinoille pääseminen näyttäytyisi nuorelle mahdottomana oppimisvaikeuksista ja muista ongelmista huolimatta.